Sanan- ja mielipiteenvapaus
Sanan- ja mielipiteen vapaus ovat tärkeitä perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia, joiden olemassaolo on edellytyksenä monien muiden oikeuksien käyttämiselle. Samalla ne ovat olennainen osa toimivaa demokratiaa. Suomessa sananvapauden ytimeen kuuluu ennakkosensuurin kielto, mikä tarkoittaa sitä, etteivät viranomaiset tai muut tahot saa ennakkoon kieltää ja tarkastaa julkaisuja tai viestejä.
Sananvapauteen kuuluu tietojen, mielipiteiden ja muiden viestien ilmaisu, vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakollista puuttumista. Tämän oikeuden toteutumisen kannalta on elintärkeää, että tiedotusvälineet ovat vapaita ja riippumattomia ja että toimittajat voivat tehdä työtään turvassa ja ilman ennakkosensuuria. Mediaa pidetäänkin vallan vahtikoirana.
Arvio sananvapauden ja median toimintavapauden toteutumisesta Suomessa yleiseurooppalaisessa Media Pluralism Monitor ‑selvityksessä
Median moninaisuuden riskialueet
Riskejä median moninaisuudelle on arvioitu neljällä alueella. Näiden alueiden katsotaan kattavan kaikki tärkeimmät riskitekijät median moninaisuudelle ja vapaudelle: perusturva, markkinoiden moninaisuus, poliittinen itsenäisyys ja sosiaalinen osallisuus. Tulokset perustuvat kullakin alueella joukkoon indikaattoreita, joita esitellään kahden alueen osalta tarkemmin alla. Alle 33 %:n jäävä riskitaso katsotaan matalaksi, 34–66 % tarkoittaa keskisuurta riskiä ja 67–100 % korkeaa riskiä.
Median moninaisuuden riskialueet
Päivitetty 1.6.2023
Perusturvaan liittyvät riskit
Perusturva-otsikon alla seurataan seuraaviin osa-alueisiin liittyviä riskejä: sananvapauden turva, oikeus tietoon, journalistien työolot, mediaa sääntelevän viranomaisen itsenäisyys ja tehokkuus sekä median ja internetyhteyksien saatavuus. Alle 33 %:n jäävä riskitaso katsotaan matalaksi, 34–66 % tarkoittaa keskisuurta riskiä ja 67–100 % korkeaa riskiä.
Perusturvaan liittyvät riskit
Päivitetty 1.6.2023
Sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät riskit
Sosiaalinen osallisuus -otsikon alla seurataan seuraaviin osa-alueisiin liittyviä riskejä: vähemmistöjen median käyttö, paikallinen ja alueellinen media, naisten asema mediassa, medialukutaito sekä suoja laittomalta ja haitalliselta viestinnältä. Alle 33 %:n jäävä riskitaso katsotaan matalaksi, 34–66 % tarkoittaa keskisuurta riskiä ja 67–100 % korkeaa riskiä.
Sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät riskit
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenMedia Pluralism Monitor, EUI – Centre for Media Pluralism and Media Freedom
Suomea koskeva arvio kansainvälisessä lehdistövapausindeksissä
Suomen sijoitus kansainvälisessä arviossa ja pistemäärä
5
Sijoitus vuonna 2024
Suomen sijoitus kansainvälisessä lehdistövapausindeksissä pysyi samana vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Suomi on kolmannen kerran peräkkäin viides.
Suomen pistemäärä kansainvälisessä arviossa
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenLehdistönvapausindeksi, Toimittajat ilman rajoja
Sananvapauden keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Poliittisten päättäjien tulee voida keskustella vaikeistakin aiheista ja esittää niihin kantansa. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mitä tahansa saa sanoa, vaan sillä on rajansa ja toisten oikeuksia tulee kunnioittaa.
Kunnanvaltuutettujen kokema häirintä ja uhkailu
Kuntapäättäjien kokemukset häirinnästä ja uhkailusta vuosittain
Kuntapäättäjien kokemukset häirinnästä ja uhkailusta vuosittain
Päivitetty 1.6.2023
Kuntapäättäjien kokemukset häirinnästä ja uhkailusta ryhmittäin
Kuntapäättäjien kokemukset häirinnästä ja uhkailusta ryhmittäin
Päivitetty 1.6.2023
Häirintää kokeneiden kuntapäättäjien käsitykset uhkailun tai väkivallan syystä syksyllä 2020
Häirintää kokeneiden kuntapäättäjien käsitykset uhkailun tai väkivallan syystä syksyllä 2020
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet: