Latauskuvake

Osallisuus ja vaikuttaminen

Kansanvaltaan eli demokratiaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Osallisuus on niin vaikuttamista omaan elämään kuin myös yhteisiin asioihin. Se on myös kuulumista yhteisöön ja merkityksellisiin vuorovaikutussuhteisiin osallistumista. Vaikuttaminen voi olla tärkeää myös erilaisille yhteisöille. Saamelaisilla ja muilla alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus, eli oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan.

Kansalaiset voivat vaikuttaa lainsäädäntöön paitsi äänestämällä vaaleissa myös tekemällä eduskunnalle kansalaisaloitteita ja hankkimalla niille tarvittavan määrän kannattajia. Kaikilla on myös oikeus osallistua vapaaehtoistyöhön eli yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtävään vastikkeettomaan työhön esimerkiksi erilaisissa järjestöissä. Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.


Äänestysaktiivisuus

Äänestysaktiivisuus kunta- ja aluevaaleissa kielen ja sukupuolen mukaan

Äänestyaktiivisuus kunta- ja aluevaaleissa kielen ja sukupuolen mukaan

Päivitetty 1.6.2023

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa sukupuolen mukaan

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Tilastokeskus

Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen

24 %

Tilastokeskuksen vapaa-ajan kyselytutkimukseen vuonna 2017 vastanneista oli allekirjoittanut kuntalais-, kansalais- tai muun aloitteen 12 kuukauden aikana

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Osallistuminen yhdistystoimintaan

Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana, osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)

Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana, osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Äänestyspaikkojen esteettömyys

Oikeusasiamiehen arvio äänestyspaikkojen esteettömyydestä

Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut vuosikertomuksessaan 2024 vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet kymmenen keskeisen perus- ja ihmisoikeusongelman joukkoon.

Eduskunnan oikeusasiamiehen määräämillä äänestyspaikkojen tarkastuksilla on havaittu puutteita äänestystilan tai sinne johtavan reitin esteettömyydessä. Lisäksi esteettömien äänestyskoppien tai -paikkojen puutteet ovat saattaneet vaarantaa vaalisalaisuuden säilymistä. Eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin pitänyt myönteisenä,
että tarkastushavaintojen mukaan yhä useammat äänestyspaikat alkavat olla esteettömiä. Laitosäänestyspaikkojen tarkastuksissa vaaliviranomaisten ja laitosten käytännöissä on
ilmennyt erinäisiä ongelmia, jotka saattavat rajoittaa äänioikeuden tosiasiallista käyttämistä (tarkastuspöytäkirja 8012/2023). Apulaisoikeusasiamies totesi äänestyspaikan esteettömyyttä koskeneessa ratkaisussaan, että kaupungin menettely ennakkoäänestyspaikan järjestämisessä ei ollut täyttänyt laissa säädettyjä vaatimuksia ihmisten yhdenvertaiselle kohtelulle, koska pääkirjastoon johtava luiska ei ollut sääolosuhteiden vuoksi esteetön (ratkaisu 516/2024).

Päivitetty 28.11.2025

Lähteet:

Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, vaikuttamista sekä tunnetta siitä, että kuuluu yhteisöön ja tulee kuulluksi. Kyse on ihmisen ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta ja mielekkäästä osallistumisesta yhteisön toimintaan. Osallisuutta edistämällä ehkäistään syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja köyhyyttä ja parannetaan yksilöiden hyvinvointia.


Aikuisten osallisuuden kokemus

Osallisuuden kokemusta voidaan mitata THL:n kehittämällä Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenosallisuusindikaattorilla (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS).

Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Vaikka väittämät ovatkin teoreettisesti jaettavissa näille ulottuvuuksille, tieteellinen validointi osoittaa kaikkien väittämien kuuluvan yhteen faktoriin eli vaikuttavaan tekijään, osallisuuden kokemukseen. Väittämien vastaukset sijoittuvat jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa osattomuuden kokemusta ja toinen osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu virallisessa muodossaan.

Väittämien taustalla on kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta kuulumisena ja kuulluksi tulemisena: Osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä: hän voi sekä tuottaa yhteistä hyvää että pääsee nauttimaan siitä. Vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien ohella oleellista on, että uskoo mahdollisuuksien olemassaoloon.

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) vuosittain

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) (vuosi)

Päivitetty 1.6.2023

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) alueittain

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) (alue)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Lasten osallisuuden kokemus

Lasten osallisuuden kokemus vuosittain

Lasten osallisuuden kokemus vuosittain

Päivitetty 19.3.2025

Lasten osallisuuden kokemus kouluasteittain

Lasten osallisuuden kokemus kouluasteittain

Päivitetty 19.3.2025

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) vuosittain

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) vuosittain

Päivitetty 19.3.2025

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) kouluasteittain

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) kouluasteittain

Päivitetty 19.3.2025

Lähteet:

Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus, jolla tarkoitetaan sitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, saamelaiskäräjät. Viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa asioista, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lakien valmistelu tai hallinnollisten päätösten toteuttaminen. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.

Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášum

Sämmiliih láá Suomâ já Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug. Algâaalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ, moin uáivilduvvoo, ete algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ riijâht meridiđ pooliitlijn, siärvádâhlijn já ekonomâlijn ašijnis. Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid tipšo sämmilij vaaljâin valjim parlament, sämitigge. Virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn aašijn, moh pyehtih vaiguttiđ sämmilij sajadâhân algâaalmugin. Tágáreh tileh pyehtih leđe ovdâmerkkân laavâi valmâštâllâm tâi haldâttâhlij miärádâsâi olášuttem. Ráđádâllâmmonâttâllâm mittomeerrin lii olmâ, olmâáigásâš já ohtsâšibárdâsân viggee savâstâllâm

Sápmelaččaid iešmearridanrievtti ollahuvvan

Sápmelaččat leat Suoma ja Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot. Eamiálbmogiin lea iešmearridanriekti, mainna dárkkuhuvvo dat, ahte eamiálbmogiin lea riekti lupmosit mearridit politihkalaš, servodatlaš ja ekonomalaš áššiineaset. Sápmelaččaid iešstivrenbargguid dikšu sápmelaččaid válggaiguin válljen parlameanta, sámediggi. Eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin áššiin, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin. Dákkár dilit sáhttet leat ovdamearkka dihte lágaid válmmastallan dehe hálddahuslaš mearrádusaid ollahuhttin. Ráđđádallanmeannudeami ulbmilin lea ságastallan, mii lea eakti, rivttesáigásaš ja viggá ovttasipmárdussii.

Säʹmmlaijiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuš

Säʹmmla liâ Lääʹddjânnam da Euroopp unioon vuuʹdoʹdinak alggmeer. Alggmeerain lij jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõtt, koin miârktet tõn, što alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt täättas mieʹlddmieʹrreed jiijjâs poliittlaž, õhttsažkååddlaž da tällõõzzlaž aaʹššin.Säʹmmlaijiõččvaldšma kuulli tuâjaid håidd säʹmmlai vaalin vaʹlljeemparlameʹntt, sääʹmteʹǧǧ. Veʹrǧǧneeʹǩǩâʹlǧǧesaǥstõõllâdsääʹmtiiʹǧǧinaaʹššin, kook vueiʹttevaaikted säʹmmlai sâjja alggmeeran. Näkam vueʹjjvueiʹtteleeʹd ouddmiârkkân laaʹjjivalmštõõllmõš leʹbevaaldšemvuõđlažtuʹmmstõõǥǥičõõđ viikkmõš. Saǥstõõllâm-mõõntõõllmõõžž jurddjen lij tuõtt, vuõiggäiggsaž da õõutmiõllsažvuõʹtteǩiččlõõttisaǥstõõllmõš.


Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden määrä

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden määrä

Päivitetty 18.3.2025

Lähteet:


Valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisuissa esiin nostetut ongelmat

Tenojoen lohenkalastuksen täyskiellon valmistelu (OKV/1215/10/2021)

Saamelaiskäräjien kanssa käydyt useat neuvottelut on järjestetty varsin lyhyin varoitusajoin ja ennakkomateriaaleja ei ollut toimitettu niin ajoissa, että Saamelaiskäräjät olisi ehtinyt niitä omissa toimielimissään käsitellä. Toisaalta ministeriön vastauksessa tuodaan esiin, että Saamelaiskäräjien kanta on ollut, että vuotta 2021 koskevat kalastusmääräykset tulisi sopia mahdollisimman pian ja sen kanta yhdessä kalastusoikeuden haltijoiden kannan kanssa vaikutti siihen, että lisäaika kalastusmääräyksistä Norjan kanssa sopimiselle asetettiin mahdollisimman tiiviiksi. Pidempi aika, johon Norja olisi ollut valmis, olisi mahdollistanut paremman ennakoinnin.

Kaivoslain muutoksen valmistelu (OKV/8/50/2019)

Saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen järjestäminen olisi ollut aiheellista – – Saamelaiskäräjien työ- ja elinkeinoministeriölle antaman vastauksen ja aikaisempien kuulemisten ja neuvotteluiden perusteella sille ei olisi pitänyt olla epäselvää, että esitys koskee saamelaiskäräjälain 9 §:n tarkoittamaa laajakantoista ja merkittävää toimenpidettä – -. Jos kysymys neuvottelujen järjestämisen tarpeellisuudesta oli työ- ja elinkeinoministeriölle kuitenkin epäselvä, olisi ministeriön tullut joka tapauksessa kuulla saamelaiskäräjiä sen selvittämiseksi, olisiko neuvottelujen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa tarpeellista.

Kaivoslain muutosehdotus on ollut yleisesti yhteiskunnallisesti ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien kannalta erityisen merkittävä. Ministeriö on laiminlyönyt turvata siihen liittyvät kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja erityisesti noudattaa saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta.

Tenojoen kalastussopimuksen valmistelu (OKV/12/21/2016)

Maa- ja metsätalousministeriö on tietyiltä osin laiminlyönyt saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen noudattamisen. Lokakuussa 2016 pidetyissä neuvotteluissa on tosiasiallisesti kyetty neuvottelemaan ainoastaan sopimuksen voimaansaattamiseen liittyvistä kysymyksistä. Oikea-aikaiset neuvottelut itse sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, jotta saamelaiskäräjille lailla taattu vaikuttamismahdollisuus olisi ollut aito.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Saamelaiskäräjälain uudistus vuonna 2025

Saamelaiskäräjälain muutoksen käsittely ja sisältö

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa neljän hallituksen aikana vuodesta 2012 lähtien. Uudistus saatiin toteutettua vuonna 2025. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 100/2023 vp) annettiin eduskunnalle 14.12.2023 ja hyväksyttiin muutettuna kesäkuussa 2025. Lait tulivat voimaan 1.8.2025.

Uudistuksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Vuodelta 1995 peräisin oleva saamelaiskäräjälaki oli osin vanhentunut ja aiheutti tulkintaerimielisyyksiä.

Lakiuudistus valmisteltiin yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät on ilmoittanut hyväksyvänsä lain myös sen lopullisessa muodossa.

Keskeisiä muutoksia saamelaiskäräjälaissa:

  • Vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksiä uudistettiin. Samalla säännöstä tarkistettiin niin, että kyse on nimenomaan oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siitä, ketä voidaan pitää saamelaisena.
  • Itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena vaaliluetteloa koskevissa asioissa saamelaiskäräjien hallituksen sijaan.
  • Viranomaisten neuvotteluvelvoitetta uudistettiin yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi.
  • Vaalien aikatauluja ja vaalimenettelyjä parannettiin mm. helpottamalla äänestämistä saamelaiskäräjävaaleissa.

Päivitetty 13.11.2025

Lähteet:

Saamelaiskäräjien näkemys lakiuudistuksesta

Saamelaiskäräjien tiedotteen mukaan uudistettu laki parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen uudistaminen nähdään tulevaisuuden kannalta merkittävänä, koska se tuo ennustettavuutta ja sujuvoittaa viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluprosesseja.

Uuden lain katsotaan tuovan konkreettisia parannuksia, kuten kiertävän äänestysauton ja vaalipäivän äänestyksen usealla paikkakunnalla saamelaisalueella. Nämä uudistukset helpottavat äänestämistä pitkien välimatkojen saamelaisalueella ja vahvistavat demokratiaa.  

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi toteaa, että lailla korjataan Suomessa vallinnut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaustila, jonka YK on todennut vuosina 2019 ja 2022. Ihmisoikeusloukkaukset ovat johtuneet siitä, että saamelaiskäräjälain sisältämiä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa määritteleviä kriteereitä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulkittu tavoin, jota Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt. Täten vaaliluetteloon on päässyt henkilöitä, joita Saamelaiskäräjien elimet eivät ole tunnistaneet saamelaisyhteisön jäseniksi. 

Tiedotteen mukaan Suomi tunnustaa uudistuksen myötä myös sisäisessä lainsäädännössään saamen kansan itsemääräämisoikeuden. Oikeuden toteutumista vahvistetaan muun muassa parantamalla saamelaisten ja viranomaisten välisiä yhteistoiminta- ja neuvottelumenettelyjä kansainvälisesti vakiintuneen vapaaehtoisen, ennalta annetun ja tietoon perustuvan suostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent eli FPIC) hengessä. 

Kriteerit äänioikeudelle ja vaalikelpoisuudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa korjataan saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ja kansainvälisesti todetut ihmisoikeusloukkaukset korjaten. Jatkossa mahdolliset erimielisyydet tulevat perustettavan uuden riippumattoman ja asiantuntevan muutoksenhakulautakunnan ratkaistaviksi samalla kun korkein hallinto-oikeus säilyy laissa vain valitusluvan kautta. 

Päivitetty 13.11.2025

Lähteet:


Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä ja neuvotteluvelvoitetta koskevien säännösten uudistaminen

Muutettujen säännösten sisältö uudistetussa saamelaiskäräjälaissa

Uudistetun lain tarkoituksena on toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 antamat ratkaisut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa. Ratkaisut liittyvät erityisesti lain 3 §:ään eli oikeuteen tulla merkityksi vaaliluetteloon, mutta komitea kehotti Suomea myös laajemmin toteuttamaan tarvittavat toimet toteuttaakseen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta seuraavan velvollisuuden estää vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Samalla komitea painotti saamelaisten itsemääräämisoikeutta määrätä asemastaan ja yhteisönsä jäsenyydestä.

Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmäsäännöstä muutettiin siten, siinä säännellään henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eikä siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, eli niin sanottua ryhmäidentifikaatiota vahvistettiin uudistamalla vaaliluetteloon merkitsemisen objektiivisia edellytyksiä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa laaditulla tavalla ja laajentamalla vaalilautakunnan kokoonpanoa.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua uudistettiin niin, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena toimii itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Sen päätöksistä haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos tämä myöntää valitusluvan.

Säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta uudistettiin yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi. Velvoitteen menettelyvaatimuksista sekä saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta säädetään aiempaa tarkemmin.

Päivitetty 13.11.2025

Lähteet: