Oikeusturva ja hyvä hallinto
Jokaisella on oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi ja ratkaistuksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oikeusturvan toteutumisesta käytännössä vastaavat viime kädessä riippumattomat tuomioistuimet. Myös oikeusavulla ja sillä, että ihmiset tietävät omat oikeutensa, on keskeinen merkitys oikeusturvan toteutumisessa. Hyvään hallintoon puolestaan kuuluu, että viranomaiset kohtelevat kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja tasapuolisesti. Henkilöä ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, iän tai etnisen taustan perusteella.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto ovat oikeusvaltion kulmakiviä. Oikeudenkäyntien kestolla, kuten myös oikeusavun saatavuudella on tärkeä merkitys oikeusturvan toteutumisessa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten turvapaikanhakijat, saattavat olla erityisen tuen tarpeessa.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva
Turvapaikanhakijoiden oikeusavun kehitys
Turvapaikanhakijoiden oikeusapuhakemusten määrä suhteessa turvapaikkahakemuksiin 2015–2022
Turvapaikanhakijoiden oikeusapuhakemusten määrä suhteessa turvapaikkahakemuksiin
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Oikeusavun sähköinen asianhallintajärjestelmä Romeo
- Maahanmuuttovirasto
Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätökset
Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätösten määrä, myönteisten ja kielteisten päätösten osuus
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Oikeusavun sähköinen asianhallintajärjestelmä Romeo
Valtion talousarviossa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetty määräraha
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Oikeusministeriö
Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut ja mahdolliset seuraamukset 2015–2022
Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut
Päivitetty 1.6.2023
Tehdyistä kanteluista 17 on siirretty käsiteltäväksi oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.
Seuraamukset
Seuraamukset pitävät sisällään myös oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisemat asiat ja niiden mahdolliset seuraamukset.
Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut: Seuraamukset
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Valvontalautakunta
Oikeudenkäyntien kesto
Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto
Siviiliasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina
Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto
Päivitetty 1.6.2023
Rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika eri vaiheissa kuukausina
Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto
Päivitetty 1.6.2023
Rikosasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina
Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto
Päivitetty 1.6.2023
Hallintoasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina
Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Yhdenvertaisuus on perus- ja ihmisoikeuksien tulkinnassa ja soveltamisessa läpileikkaava periaate. Yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään rakenteilla, kuten lainsäädännöllä. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla. Suomessa on lisäksi syrjinnän seurantajärjestelmä, joka kerää ja tuottaa ilmiötä koskevaa tietoa.
Yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvien rakenteiden vahvistaminen lainsäädännössä
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus
Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain päämääränä on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa niiden oikeusturvaa, jotka ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi.
Sanna Marinin hallituskaudella 2019–2023 toteutettiin yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli nykyistä selkeämpi ja toimivampi lainsäädäntö, joka edistäisi ihmisten yhdenvertaisuutta ja ehkäisisi syrjintää yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Hallituksen esitys HE 148/2022 vp eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Lait tulivat voimaan 1.6.2023.
Osittaisuudistuksen myötä yhdenvertaisuusvaltuutetulla on nykyisin toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajenivat koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Osittaisuudistuksella myös vahvistettiin edellytyksiä puuttua häirintään. Lisäksi mahdollistettiin asian vieminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä asianomistajaa ja kirjattiin lakiin, että lautakunta voi antaa suosituksen hyvityksen määräämisestä. Myös työnantajan yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitetta selkeytettiin.
- 0Aloite
- 1Esivalmistelu
- 2Perusvalmistelu (virkatyö/ valmisteluelin)
- 3Lausuntomenettely
- 4Jatkovalmistelu
- 5Valtioneuvoston päätöksenteko
- 6Eduskuntakäsittely
- 7Lain vahvistaminen
- ..Täytäntöönpano ja seuranta
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytyksenä on, että ne tunnetaan. Oikeuksien haltijoiden eli kaikkien ihmisten on tärkeä tuntea omat oikeutensa ja niiden merkitys, jotta he viime kädessä osaavat myös itse tarpeen tullen vaatia oikeuksiaan toteutettaviksi.
Tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä sopimuksista ja viranomaisista
”Oletko kuullut seuraavista?”, kyllä-vastausten vastaajaryhmittäiset osuudet (%)
Tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä sopimuksista ja viranomaisista
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
Maailman digitalisoituessa on huolehdittava, että julkiset digitaaliset järjestelmät ovat yhdenvertaisesti kaikkien käytettävissä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja siitä johdettu kansallinen lainsäädäntö edellyttävätkin verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten tekemistä saavutettaviksi kaikille.
Osuus henkilöistä, jotka ovat kokeneet esteitä sähköisten terveyspalveluiden käytössä
Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%)
Päivitetty 1.6.2023
Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka ovat kokeneet esteitä tai huolia sähköisten palvelujen käyttämisessä. Perustuu kysymykseen: ”Mitä mieltä olet seuraavista sähköisiä palveluita koskevista väittämistä?”. Kysymyspatterissa esitettiin:
a) henkilökohtaista tapaamista ei voi korvata sähköisellä yhteydenotolla,
b) tarvitsemani sähköiset palvelut eivät ole esteettömiä minulle esim. näkövamman vuoksi,
c) tarvitsemiani palveluita ei ole saatavilla sähköisesti,
d) minua huolestuttaa henkilökohtaisten tietojeni turvallisuus,
e) tietoliikenneyhteydet ovat liian heikot alueellani,
f) tarvitsen opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön.
Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) täysin samaa mieltä, 2) jokseenkin samaa mieltä, 3) ei samaa eikä eri mieltä, 4) jokseenkin eri mieltä, 5) täysin eri mieltä. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka ovat vastanneet yhteen tai useampaan väittämään vaihtoehdolla 1) täysin samaa mieltä tai 2) jokseenkin samaa mieltä.
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTerve Suomi -tutkimus 2022 (THL)
Tutkimuksessa yhdistyvät aiemmat kyselytutkimus FinSote sekä terveystarkastustutkimus FinTerveys. - Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenFinSote-tutkimus 2020 (THL)
Digipalvelulain mukaisten digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Tarkastetut digitaaliset palvelut ja niiden saavutettavuutta koskevat puutteet
Nostoja valvontajaksolta 2020–2021
129
tarkastettua digitaalista palvelua
1
palvelu, jossa ei havaittu saavutettavuuspuutteita
128
palvelua, joissa saavutettavuuspuutteita
Aluehallintovirasto on saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkastaa digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimusten noudattamista Euroopan komission (EU) 2018/1524 täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, jossa säädetään valvonnan reunaehdoista ja valvontaotosten määrästä. Valvonta kattaa sekä verkkosivustoja että mobiilisovelluksia. Valvonnan kokonaisuuteen kuuluvat komission valvontaohjelman mukaisen valvonnan lisäksi saavutettavuuskantelut.
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuuden valvontaohjelma 2020–2021
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenRaportti julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus
Saapuneet kantelut
Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Saapuneet kantelut
Päivitetty 1.6.2023
Kirjauskäytänteitä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tarkennettu vuoden 2021 jälkeen. Vuosien 2020–2021 osalta kohtaan Muut sisältyy asioita, jotka eivät kuulu saavutettavuusvalvonnalle.
Kantelussa mainittu saavutettavuuspuute
Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Kantelussa mainittu saavutettavuuspuute
Päivitetty 1.6.2023
Yksittäisessä kantelussa voi olla mainittuina useampi puute.
Annettu ohjaus
Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Annettu ohjaus
Päivitetty 1.6.2023
Ratkaisussa voidaan antaa eritasoista ohjausta kantelussa käsiteltyihin eri asioihin. Annettu ohjaus on kohdistettu annetun ohjauksen vuoden mukaisesti, ei kantelun saapumisen.
Lähteet:
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Henkilöllisyyden todentaminen sähköisessä asioinnissa
Osuus ulkomailla syntyneistä, jolla ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
Suurella osalla lainvalmisteluhankkeista on ainakin jonkinlaisia kytköksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi on olennaista, että valmisteltavien lakien suhdetta oikeuksiin arvioidaan valmistelun aikana. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskevan ohjeistuksen ja koulutuksen tarkoituksena on tukea lainvalmistelijoita työssään.
Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskeva ohjeistus ja koulutus
Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa -oppaan julkaisu ja latauskerrat Valtossa
359
latausta suomenkielisellä oppaalla
(30.11.2022–17.8.2023)
62
latausta ruotsinkielisellä oppaalla
(12.1.–17.8.2023)
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Oikeusministeriö
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa, Hanna Rönty / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2022:15
Perehdytys lainvalmisteluun -kurssille osallistuneiden määrä
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Valtioneuvoston kanslia
Lainvalmistelun peruskurssille osallistuneiden määrä
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Valtioneuvoston kanslia
Muut perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät lainvalmistelukoulutukset ja niihin osallistuneiden määrä
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Valtioneuvoston kanslia
Vuoden 2022 lainvalmistelijabarometrin ja lainvalmistelun sidosryhmäbarometrin tuloksia
Lainvalmistelun laatubarometri on kyselysovellus, jolla eri ministeriöt mittaavat lainvalmistelun laadun tilaa ja voivat tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran 2022. Lainvalmistelijabarometri (LVB) lähettiin oikeusministeriön toimesta eri ministeriöiden lainvalmisteluun osallistuville asiantuntijoille. Sidosryhmäbarometrin (SRB) jakelu saatiin lausuntopalvelun kautta saatavilla olevista avoimista listoista.
Lue lisää täältä: Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKohti laadukasta lainvalmistelua: Lainvalmisteluprosessin laatuindikaattorit
Vastaukset väittämään ”Lainsäädäntöhankkeilta edellytetyt perustuslaki- ja ihmisoikeusvelvoitteet tunnistetaan hyvin” (%)
Päivitetty 1.6.2023
Vastaukset väittämään ”Lainsäädäntöhankkeissa tunnistetaan riittävän hyvin esitysten vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen” (%)
Päivitetty 1.6.2023
Vastaukset väittämään ”Lainvalmistelijoilla on riittävästi osaamista perustuslaki- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvissä asioissa ja/tai mahdollisuus saada tarvittaessa tukea oman ministeriönsä ulkopuolelta” (%)
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Lainvalmistelijabarometri 2022
- Lainvalmistelun sidosryhmäbarometri 2022