Toimeentulo ja ihmisarvoinen työ

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Jos henkilö ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on hänellä oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä toimeentulolla ja huolenpidolla tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistaso. Yksilö saattaa kaivata tukea etenkin työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Näissä tilanteissa jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan.

Suomi on vuonna 2022 asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Erityistä huolta aiheuttaa lapsiperheiden kokema köyhyys, sillä sen vaikutukset voivat olla erityisen pitkäkestoisia ja moniulotteisia. Köyhyyden mittaaminen on kuitenkin haastavaa. Köyhyys ymmärretään Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa yleensä suhteellisena köyhyytenä. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa sitä, että ihminen ei kykene saavuttamaan yhteiskunnassa odotettua, yleisesti hyväksyttyä kohtuullista vähimmäiselintasoa.

Perusturvan riittävyys

Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka neljäs vuosi. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kutsunut arviointiryhmän koolle nyt jo neljä kertaa.

Perusturvalla viitataan perustoimeentulon turvaan, jota henkilö saa työttömänä, sairaana, työkyvyttömänä, vanhuuden aikana, vanhempainvapaalla ollessaan sekä huoltajan menetyksen yhteydessä. Raportissa perusturvaksi luetaan perusturvaetuus verotus huomioiden, asumistuki sekä mahdolliset lapsilisät ja elatustuet. Osassa laskelmista huomioidaan myös perustoimeentulotuki, vaikka sitä ei raportissa lueta perusturvaan vaan vähimmäisturvaan.

Perusturvan riittävyyttä mitataan raporteissa monella tavalla, joista keskeisin on esimerkkiperheiden tulojen vertailu suhteessa viitebudjetteihin. Viitebudjetit kuvaavat yhteiskunnalliseen osallisuuden edellyttämää vähimmäiskulutustasoa. Kolmeen ensimmäiseen arviointiin viitebudjetit laadittiin Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja uusimpaan vuoden 2023 arviointiin Turun yliopistossa.

Arviointiraportti 2019–2023, keskeiset tulokset

Työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei riitä kattamaan viitebudjettien menoja, mutta eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa. Opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan viitebudjetit vain opintolainan kanssa.

Vuosina 2019–2023 perusturvan taso on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- sekä ansiotasoon. Hallitus toteutti lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 ja lapsiperheiden osalta väliaikaisesti myös vuonna 2023. Hintojen nousu nosti myös asumistukien tasoa: vuokrataso on kasvanut melko maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti, mikä on kasvattanut asumistukien tasoa monella. Niillä perusturvan saajilla, jotka saavat toimeentulotukea, perusturvan tason kasvu ei heijastu kokonaistulotasoon, koska perusturvan korotukset pienentävät toimeentulotuen määrää täysimääräisesti. Toisaalta lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajien toimeentulotuen tasoa korotettiin hallituskauden aikana. Pienituloiset etuudensaajat ovat hyötyneet tavallista enemmän yleiseen hintakehitykseen sidotuista indeksikorotuksista, koska hintojennousu on kohdistunut hyödykkeisiin, jotka muodostavat pienemmän osan pienituloisten kulutuksesta kuin keskimäärin. Näitä ovat erityisesti asumisen energia ja liikenteen polttoaineet. Suomen perus- ja vähimmäisturvan taso on kansainvälisesti tarkasteltuna kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.

Arviointiraportti 2015–2019, keskeiset tulokset

Minimikulutuksen viitebudjettien perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa kohtuullisen minimikulutuksen. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Vuosien 2015–2019 muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015–2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan. Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta. Perusturvan varassa olevien tulotaso on pienempi kuin väestön arvioima riittävä vähimmäisturvan taso keskimäärin.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Lapsiperheköyhyys

Toimeentulotukea saanet lapsiperheet vuosittain

Vuosi	Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä	Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä
2017	10.70	3.30
2018	11.00	3.40
2019	10.50	3.10
2020	10.50	3.00
2021	9.40	2.90
2022	8.70	2.60

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenToimeentulotukirekisteri, THL

Kokemus rahan riittävyydestä ruokaan, lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin

Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%)

Vuosi	Miehet	Naiset	Yhteensä
2018	17.20	23.20	20.30
2020	16.80	19.70	18.30
2022	18.30	22.70	20.60

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTerve Suomi -tutkimus 2022, THL
Tutkimuksessa yhdistyvät aiemmat kyselytutkimus FinSote sekä terveystarkastustutkimus FinTerveys.
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenFinSote-tutkimus 2018–2022, THL

Sulje

Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan tulee tukea työllisyyttä ja pyrkiä estämään se, ettei kukaan jäisi pysyvästi vaille työtä. Julkisen vallan tulee myös suojella, ettei ketään syrjitä työelämässä.

Työikäisten työllisyysaste väestöryhmittäin

Työikäisten työllisyysaste (%) väestöryhmittäin

Vuosi	Vieraskieliset, miehet	Vieraskieliset, naiset	Kotimaiset kielet, miehet	Kotimaiset kielet, naiset
2017	80.50	74.40	88.20	90.90
2018	83.10	77.80	89.70	92.40
2019	84.00	79.50	89.30	92.70
2020	78.20	74.10	85.40	89.80
2021	83.40	78.40	89.00	92.30

Päivitetty 1.6.2023

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15–74 -vuotiaat henkilöt. Työllisyysaste mittaa työllisten osuutta saman ikäisestä väestöstä.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTyössäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työelämäsyrjintä

”Oletko viimeisten viiden vuoden aikana kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa seuraavista syistä?”, kyllä-vastausten vastaajaryhmittäiset osuudet (%)

Syy:

Syy	Vastaajaryhmä	Osuus
Etnisen alkuperän vuoksi	koko väestö	0.5
Etnisen alkuperän vuoksi	venäjänkieliset	30.7
Etnisen alkuperän vuoksi	arabiankieliset	36.1
Etnisen alkuperän vuoksi	ruotsinkieliset	0.7
Etnisen alkuperän vuoksi	vammaiset henkilöt	0.7
Ihonvärin vuoksi	koko väestö	0.5
Ihonvärin vuoksi	venäjänkieliset	0.2
Ihonvärin vuoksi	arabiankieliset	8.5
Ihonvärin vuoksi	ruotsinkieliset	0.7
Ihonvärin vuoksi	vammaiset henkilöt	0.0
Iän vuoksi, liian nuori	koko väestö	6.8
Iän vuoksi, liian nuori	venäjänkieliset	5.2
Iän vuoksi, liian nuori	arabiankieliset	1.9
Iän vuoksi, liian nuori	ruotsinkieliset	5.7
Iän vuoksi, liian nuori	vammaiset henkilöt	1.5
Iän vuoksi, liian vanha	koko väestö	10.7
Iän vuoksi, liian vanha	venäjänkieliset	12.4
Iän vuoksi, liian vanha	arabiankieliset	5.3
Iän vuoksi, liian vanha	ruotsinkieliset	6.7
Iän vuoksi, liian vanha	vammaiset henkilöt	9.5
Muu	koko väestö	3.9
Muu	venäjänkieliset	6.0
Muu	arabiankieliset	3.4
Muu	ruotsinkieliset	6.4
Muu	vammaiset henkilöt	6.6
Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi	koko väestö	1.0
Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi	venäjänkieliset	0.6
Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi	arabiankieliset	0.5
Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi	ruotsinkieliset	0.3
Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi	vammaiset henkilöt	0.7
Uskonnon tai vakaumuksen vuoksi	koko väestö	0.6
Uskonnon tai vakaumuksen vuoksi	venäjänkieliset	0.8
Uskonnon tai vakaumuksen vuoksi	arabiankieliset	13.3
Uskonnon tai vakaumuksen vuoksi	ruotsinkieliset	0.3
Uskonnon tai vakaumuksen vuoksi	vammaiset henkilöt	1.5
Sukupuolen vuoksi	koko väestö	5.7
Sukupuolen vuoksi	venäjänkieliset	4.8
Sukupuolen vuoksi	arabiankieliset	1.9
Sukupuolen vuoksi	ruotsinkieliset	8.1
Sukupuolen vuoksi	vammaiset henkilöt	2.2
Sukupuoli-identiteetin vuoksi	koko väestö	0.1
Sukupuoli-identiteetin vuoksi	venäjänkieliset	0.2
Sukupuoli-identiteetin vuoksi	arabiankieliset	0.3
Sukupuoli-identiteetin vuoksi	ruotsinkieliset	0.2
Sukupuoli-identiteetin vuoksi	vammaiset henkilöt	0.0
Vamman vuoksi	koko väestö	3.2
Vamman vuoksi	venäjänkieliset	2.0
Vamman vuoksi	arabiankieliset	1.3
Vamman vuoksi	ruotsinkieliset	2.6
Vamman vuoksi	vammaiset henkilöt	28.5
Ylipainoisuuden vuoksi	koko väestö	1.8
Ylipainoisuuden vuoksi	venäjänkieliset	0.8
Ylipainoisuuden vuoksi	arabiankieliset	0.5
Ylipainoisuuden vuoksi	ruotsinkieliset	1.4
Ylipainoisuuden vuoksi	vammaiset henkilöt	4.4
Syy

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerusoikeusbarometri 2021 (kuvio 50, s. 91), Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:17

”Kuinka monta kertaa olet kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeisten 12 kuukauden aikana?”, vastaajaryhmittäiset vastausjakaumat (%)

Vastaajaryhmä	En kertaakaan	Kerran tai kaksi kertaa	Kolmesti tai useammin
koko väestö	47.0	36.4	16.6
venäjänkieliset	36.3	26.3	37.4
arabiankieliset	23.6	25.7	50.7
ruotsinkieliset	40.0	26.7	33.3
vammaiset henkilöt	39.0	24.4	36.6

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerusoikeusbarometri 2021 (kuvio 51, s. 92), Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:17

Kysymyksen ”Kun viimeksi koit syrjintää työssä tai työnhaussa, ilmoititko tapauksesta tai teitkö siitä valituksen?”, vastaajaryhmittäiset vastausjakaumat (%)

Vastaajaryhmä	Kyllä	En	En halua vastata	En osaa sanoa
koko väestö	7.20	91.80	0.00	1.00
venäjänkieliset	6.50	91.70	1.40	0.40
arabiankieliset	42.90	38.70	6.10	12.30
ruotsinkieliset	3.80	96.20	0.00	0.00
vammaiset henkilöt	11.80	88.20	0.00	0.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerusoikeusbarometri 2021 (taulukko 14, s. 93), Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:17

”Kun viimeksi koit syrjintää työssä tai työnhaussa, miksi et ilmoittanut siitä?”, vastaajaryhmittäiset vastausten osuudet (%)

Vastaus:

Vastaus	Vastaajaryhmä	Osuus
Mitään ei tapahtuisi vaikka ilmottaisin siitä	koko väestö	48.0
Mitään ei tapahtuisi vaikka ilmottaisin siitä	venäjänkieliset	40.0
Mitään ei tapahtuisi vaikka ilmottaisin siitä	arabiankieliset	34.0
Mitään ei tapahtuisi vaikka ilmottaisin siitä	ruotsinkieliset	45.0
Mitään ei tapahtuisi vaikka ilmottaisin siitä	vammaiset henkilöt	53.0
Se ei ollut tarpeeksi vakavaa	koko väestö	26.0
Se ei ollut tarpeeksi vakavaa	venäjänkieliset	31.0
Se ei ollut tarpeeksi vakavaa	arabiankieliset	27.0
Se ei ollut tarpeeksi vakavaa	ruotsinkieliset	41.0
Se ei ollut tarpeeksi vakavaa	vammaiset henkilöt	22.0
Minulla ei ollut todisteita	koko väestö	32.0
Minulla ei ollut todisteita	venäjänkieliset	33.0
Minulla ei ollut todisteita	arabiankieliset	27.0
Minulla ei ollut todisteita	ruotsinkieliset	20.0
Minulla ei ollut todisteita	vammaiset henkilöt	29.0
Olin huolissani seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä	koko väestö	12.0
Olin huolissani seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä	venäjänkieliset	18.0
Olin huolissani seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä	arabiankieliset	10.0
Olin huolissani seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä	ruotsinkieliset	19.0
Olin huolissani seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä	vammaiset henkilöt	22.0
En tiennyt kuinka valitus tehdään tai minne tapauksesta voi ilmoittaa	koko väestö	15.0
En tiennyt kuinka valitus tehdään tai minne tapauksesta voi ilmoittaa	venäjänkieliset	19.0
En tiennyt kuinka valitus tehdään tai minne tapauksesta voi ilmoittaa	arabiankieliset	16.0
En tiennyt kuinka valitus tehdään tai minne tapauksesta voi ilmoittaa	ruotsinkieliset	10.0
En tiennyt kuinka valitus tehdään tai minne tapauksesta voi ilmoittaa	vammaiset henkilöt	7.0
Hankalaa/liian vaivalloista tehdä ilmoitus	koko väestö	20.0
Hankalaa/liian vaivalloista tehdä ilmoitus	venäjänkieliset	17.0
Hankalaa/liian vaivalloista tehdä ilmoitus	arabiankieliset	17.0
Hankalaa/liian vaivalloista tehdä ilmoitus	ruotsinkieliset	2.0
Hankalaa/liian vaivalloista tehdä ilmoitus	vammaiset henkilöt	9.0
Hoidin asian itse	koko väestö	8.0
Hoidin asian itse	venäjänkieliset	13.0
Hoidin asian itse	arabiankieliset	7.0
Hoidin asian itse	ruotsinkieliset	8.0
Hoidin asian itse	vammaiset henkilöt	7.0
Vastaus

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerusoikeusbarometri 2021 (kuvio 52, s. 94), Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:17

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana, % osuus vuosittain

Syrjintätilanne:

Vuosi	Syrjintätilanne	Miehet	Naiset
2008	Arvostuksen saannissa	10.0	19.0
2008	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	9.0
2008	Koulutukseen pääsyssä	6.0	11.0
2008	Palkkauksessa	11.0	14.0
2008	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	4.0	7.0
2008	Tiedon saannissa	14.0	20.0
2008	Työsuhde-etujen saannissa	5.0	8.0
2008	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	12.0	21.0
2008	Työvuorojen jaossa	7.0	13.0
2013	Arvostuksen saannissa	10.0	17.0
2013	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	9.0
2013	Koulutukseen pääsyssä	5.0	10.0
2013	Palkkauksessa	9.0	12.0
2013	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	3.0	6.0
2013	Tiedon saannissa	14.0	19.0
2013	Työsuhde-etujen saannissa	5.0	6.0
2013	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	12.0	19.0
2013	Työvuorojen jaossa	7.0	13.0
2018	Arvostuksen saannissa	11.0	19.0
2018	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	10.0
2018	Koulutukseen pääsyssä	5.0	11.0
2018	Palkkauksessa	8.0	11.0
2018	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	4.0	7.0
2018	Tiedon saannissa	15.0	20.0
2018	Työsuhde-etujen saannissa	4.0	7.0
2018	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	13.0	24.0
2018	Työvuorojen jaossa	8.0	15.0
	Syrjintätilanne

Päivitetty 1.6.2023

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana eri syrjintätilanteissa, % osuus

Vuosi:

Vuosi	Syrjintätilanne	Miehet	Naiset
2008	Arvostuksen saannissa	10.0	19.0
2008	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	9.0
2008	Koulutukseen pääsyssä	6.0	11.0
2008	Palkkauksessa	11.0	14.0
2008	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	4.0	7.0
2008	Tiedon saannissa	14.0	20.0
2008	Työsuhde-etujen saannissa	5.0	8.0
2008	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	12.0	21.0
2008	Työvuorojen jaossa	7.0	13.0
2013	Arvostuksen saannissa	10.0	17.0
2013	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	9.0
2013	Koulutukseen pääsyssä	5.0	10.0
2013	Palkkauksessa	9.0	12.0
2013	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	3.0	6.0
2013	Tiedon saannissa	14.0	19.0
2013	Työsuhde-etujen saannissa	5.0	6.0
2013	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	12.0	19.0
2013	Työvuorojen jaossa	7.0	13.0
2018	Arvostuksen saannissa	11.0	19.0
2018	Etenemismahdollisuuksissa	7.0	10.0
2018	Koulutukseen pääsyssä	5.0	11.0
2018	Palkkauksessa	8.0	11.0
2018	Rekrytointi- tai nimistystilanteissa	4.0	7.0
2018	Tiedon saannissa	15.0	20.0
2018	Työsuhde-etujen saannissa	4.0	7.0
2018	Työtovereiden ja esimiesten asenteissa	13.0	24.0
2018	Työvuorojen jaossa	8.0	15.0
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTyöolotutkimus, Tilastokeskus

Sulje

Toimeentulo ja ihmisarvoinen työ

Köyhyys

Perusturvan riittävyys

Lapsiperheköyhyys

Toimeentulotukea saanet lapsiperheet vuosittain

Toimeentulotukea saanet lapsiperheet vuosittain

Kokemus rahan riittävyydestä ruokaan, lääkkeisiin ja lääkärikäynteihin

Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%)

Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%)

Pääsy työhön

Työikäisten työllisyysaste väestöryhmittäin

Työikäisten työllisyysaste (%) väestöryhmittäin

Työikäisten työllisyysaste (%) väestöryhmittäin

Työelämäsyrjintä

”Oletko viimeisten viiden vuoden aikana kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa seuraavista syistä?”, kyllä-vastausten vastaajaryhmittäiset osuudet (%)

”Oletko viimeisten viiden vuoden aikana kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa seuraavista syistä?”, kyllä-vastausten vastaajaryhmittäiset osuudet (%)

”Kuinka monta kertaa olet kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeisten 12 kuukauden aikana?”, vastaajaryhmittäiset vastausjakaumat (%)

”Kuinka monta kertaa olet kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeisten 12 kuukauden aikana?”, vastaajaryhmittäiset vastausjakaumat (%)

Kysymyksen ”Kun viimeksi koit syrjintää työssä tai työnhaussa, ilmoititko tapauksesta tai teitkö siitä valituksen?”, vastaajaryhmittäiset vastausjakaumat (%)

”Kun viimeksi koit syrjintää työssä tai työnhaussa, miksi et ilmoittanut siitä?”, vastaajaryhmittäiset vastausten osuudet (%)

”Kun viimeksi koit syrjintää työssä tai työnhaussa, miksi et ilmoittanut siitä?”, vastaajaryhmittäiset vastausten osuudet (%)

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana, % osuus vuosittain

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana, % osuus vuosittain

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana eri syrjintätilanteissa, % osuus

Kokenut itse syrjintää tai eriarvoista kohtelua työpaikallaan edellisen viiden vuoden aikana eri syrjintätilanteissa, % osuus

Tietoa kävijäseurannasta