Latauskuvake

Osallisuus ja vaikuttaminen

Kansanvaltaan eli demokratiaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Osallisuus on niin vaikuttamista omaan elämään kuin myös yhteisiin asioihin. Se on myös kuulumista yhteisöön ja merkityksellisiin vuorovaikutussuhteisiin osallistumista. Vaikuttaminen voi olla tärkeää myös erilaisille yhteisöille. Saamelaisilla ja muilla alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus, eli oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan.

Kansalaiset voivat vaikuttaa lainsäädäntöön paitsi äänestämällä vaaleissa myös tekemällä eduskunnalle kansalaisaloitteita ja hankkimalla niille tarvittavan määrän kannattajia. Kaikilla on myös oikeus osallistua vapaaehtoistyöhön eli yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtävään vastikkeettomaan työhön esimerkiksi erilaisissa järjestöissä. Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.


Äänestysaktiivisuus

Äänestysaktiivisuus kunta- ja aluevaaleissa kielen ja sukupuolen mukaan

Äänestyaktiivisuus kunta- ja aluevaaleissa kielen ja sukupuolen mukaan

Päivitetty 1.6.2023

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa sukupuolen mukaan

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Tilastokeskus

Kuntalais- tai kansalaisaloitteen tai muun vetoomuksen allekirjoittaminen

24 %

Tilastokeskuksen vapaa-ajan kyselytutkimukseen vuonna 2017 vastanneista oli allekirjoittanut kuntalais-, kansalais- tai muun aloitteen 12 kuukauden aikana

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Osallistuminen yhdistystoimintaan

Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana, osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)

Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana, osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Äänestyspaikkojen esteettömyys

Oikeusasiamiehen arvio äänestyspaikkojen esteettömyydestä

Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut vuosikertomuksessaan 2023 vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet kymmenen keskeisen perus- ja ihmisoikeusongelman joukkoon.

Eduskunnan oikeusasiamiehen määräämillä äänestyspaikkojen tarkastuksilla on havaittu puutteita äänestystilan tai sinne johtavan reitin esteettömyydessä. Lisäksi esteettömien äänestyskoppien tai -paikkojen puutteet ovat saattaneet vaarantaa vaalisalaisuuden säilymistä. Eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin pitänyt myönteisenä, että tarkastushavaintojen mukaan yhä useammat äänestyspaikat alkavat olla esteettömiä. Kertomusvuonna tehtiin ensi kertaa apulaisoikeusasiamiehen määräämiä laitosäänestyspaikkojen tarkastuksia. Vaaliviranomaisten ja laitosten käytännöissä ilmeni tarkastuksissa erinäisiä ongelmia, jotka saattoivat rajoittaa äänioikeuden tosiasiallista käyttämistä. Oikeusasiamiehen yllätystarkastuksilla havaittiin puutteita ennakko- ja laitosäänestysten järjestelyissä (tarkastuspöytäkirjat 1545/2023 ja 1546/2023). Oikeusasiamiehen kanslian esittelijät tekivät ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin Varsinais-Suomen viidessä kunnassa. Osaan yleisistä äänestyspaikoista ei ollut mahdollista päästä sisään pyörätuolilla omatoimisesti. Pääasiassa yleisillä ennakkoäänestyspaikoilla järjestelyt olivat kunnossa.

Päivitetty 28.11.2024

Lähteet:

Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, vaikuttamista sekä tunnetta siitä, että kuuluu yhteisöön ja tulee kuulluksi. Kyse on ihmisen ja yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta ja mielekkäästä osallistumisesta yhteisön toimintaan. Osallisuutta edistämällä ehkäistään syrjäytymistä, eriarvoisuutta ja köyhyyttä ja parannetaan yksilöiden hyvinvointia.


Aikuisten osallisuuden kokemus

Osallisuuden kokemusta voidaan mitata THL:n kehittämällä Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenosallisuusindikaattorilla (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS).

Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Vaikka väittämät ovatkin teoreettisesti jaettavissa näille ulottuvuuksille, tieteellinen validointi osoittaa kaikkien väittämien kuuluvan yhteen faktoriin eli vaikuttavaan tekijään, osallisuuden kokemukseen. Väittämien vastaukset sijoittuvat jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa osattomuuden kokemusta ja toinen osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu virallisessa muodossaan.

Väittämien taustalla on kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta kuulumisena ja kuulluksi tulemisena: Osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen pääsee osalliseksi yhteisestä hyvästä: hän voi sekä tuottaa yhteistä hyvää että pääsee nauttimaan siitä. Vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien ohella oleellista on, että uskoo mahdollisuuksien olemassaoloon.

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) vuosittain

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) (vuosi)

Päivitetty 1.6.2023

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) alueittain

Niiden osuus, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus (osallisuusindikaattori alle 50 pistettä) (%) (alue)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Lasten osallisuuden kokemus

Lasten osallisuuden kokemus vuosittain

Lasten osallisuuden kokemus vuosittain

Päivitetty 1.6.2023

Lasten osallisuuden kokemus kouluasteittain

Lasten osallisuuden kokemus kouluasteittain

Päivitetty 1.6.2023

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) vuosittain

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) vuosittain

Päivitetty 1.6.2023

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) kouluasteittain

Erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 pistettä saaneet) kouluasteittain

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus, jolla tarkoitetaan sitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, saamelaiskäräjät. Viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa asioista, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lakien valmistelu tai hallinnollisten päätösten toteuttaminen. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.

Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášum

Sämmiliih láá Suomâ já Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug. Algâaalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ, moin uáivilduvvoo, ete algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ riijâht meridiđ pooliitlijn, siärvádâhlijn já ekonomâlijn ašijnis. Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid tipšo sämmilij vaaljâin valjim parlament, sämitigge. Virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn aašijn, moh pyehtih vaiguttiđ sämmilij sajadâhân algâaalmugin. Tágáreh tileh pyehtih leđe ovdâmerkkân laavâi valmâštâllâm tâi haldâttâhlij miärádâsâi olášuttem. Ráđádâllâmmonâttâllâm mittomeerrin lii olmâ, olmâáigásâš já ohtsâšibárdâsân viggee savâstâllâm

Sápmelaččaid iešmearridanrievtti ollahuvvan

Sápmelaččat leat Suoma ja Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot. Eamiálbmogiin lea iešmearridanriekti, mainna dárkkuhuvvo dat, ahte eamiálbmogiin lea riekti lupmosit mearridit politihkalaš, servodatlaš ja ekonomalaš áššiineaset. Sápmelaččaid iešstivrenbargguid dikšu sápmelaččaid válggaiguin válljen parlameanta, sámediggi. Eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin áššiin, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii eamiálbmogin. Dákkár dilit sáhttet leat ovdamearkka dihte lágaid válmmastallan dehe hálddahuslaš mearrádusaid ollahuhttin. Ráđđádallanmeannudeami ulbmilin lea ságastallan, mii lea eakti, rivttesáigásaš ja viggá ovttasipmárdussii.

Säʹmmlaijiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuš

Säʹmmla liâ Lääʹddjânnam da Euroopp unioon vuuʹdoʹdinak alggmeer. Alggmeerain lij jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõtt, koin miârktet tõn, što alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt täättas mieʹlddmieʹrreed jiijjâs poliittlaž, õhttsažkååddlaž da tällõõzzlaž aaʹššin.Säʹmmlaijiõččvaldšma kuulli tuâjaid håidd säʹmmlai vaalin vaʹlljeemparlameʹntt, sääʹmteʹǧǧ. Veʹrǧǧneeʹǩǩâʹlǧǧesaǥstõõllâdsääʹmtiiʹǧǧinaaʹššin, kook vueiʹttevaaikted säʹmmlai sâjja alggmeeran. Näkam vueʹjjvueiʹtteleeʹd ouddmiârkkân laaʹjjivalmštõõllmõš leʹbevaaldšemvuõđlažtuʹmmstõõǥǥičõõđ viikkmõš. Saǥstõõllâm-mõõntõõllmõõžž jurddjen lij tuõtt, vuõiggäiggsaž da õõutmiõllsažvuõʹtteǩiččlõõttisaǥstõõllmõš.


Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden määrä

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden määrä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisuissa esiin nostetut ongelmat

Tenojoen lohenkalastuksen täyskiellon valmistelu (OKV/1215/10/2021)

Saamelaiskäräjien kanssa käydyt useat neuvottelut on järjestetty varsin lyhyin varoitusajoin ja ennakkomateriaaleja ei ollut toimitettu niin ajoissa, että Saamelaiskäräjät olisi ehtinyt niitä omissa toimielimissään käsitellä. Toisaalta ministeriön vastauksessa tuodaan esiin, että Saamelaiskäräjien kanta on ollut, että vuotta 2021 koskevat kalastusmääräykset tulisi sopia mahdollisimman pian ja sen kanta yhdessä kalastusoikeuden haltijoiden kannan kanssa vaikutti siihen, että lisäaika kalastusmääräyksistä Norjan kanssa sopimiselle asetettiin mahdollisimman tiiviiksi. Pidempi aika, johon Norja olisi ollut valmis, olisi mahdollistanut paremman ennakoinnin.

Kaivoslain muutoksen valmistelu (OKV/8/50/2019)

Saamelaiskäräjälain mukaisten neuvottelujen järjestäminen olisi ollut aiheellista – – Saamelaiskäräjien työ- ja elinkeinoministeriölle antaman vastauksen ja aikaisempien kuulemisten ja neuvotteluiden perusteella sille ei olisi pitänyt olla epäselvää, että esitys koskee saamelaiskäräjälain 9 §:n tarkoittamaa laajakantoista ja merkittävää toimenpidettä – -. Jos kysymys neuvottelujen järjestämisen tarpeellisuudesta oli työ- ja elinkeinoministeriölle kuitenkin epäselvä, olisi ministeriön tullut joka tapauksessa kuulla saamelaiskäräjiä sen selvittämiseksi, olisiko neuvottelujen järjestäminen muuttuneessa tilanteessa tarpeellista.

Kaivoslain muutosehdotus on ollut yleisesti yhteiskunnallisesti ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien kannalta erityisen merkittävä. Ministeriö on laiminlyönyt turvata siihen liittyvät kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja erityisesti noudattaa saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta.

Tenojoen kalastussopimuksen valmistelu (OKV/12/21/2016)

Maa- ja metsätalousministeriö on tietyiltä osin laiminlyönyt saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen noudattamisen. Lokakuussa 2016 pidetyissä neuvotteluissa on tosiasiallisesti kyetty neuvottelemaan ainoastaan sopimuksen voimaansaattamiseen liittyvistä kysymyksistä. Oikea-aikaiset neuvottelut itse sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, jotta saamelaiskäräjille lailla taattu vaikuttamismahdollisuus olisi ollut aito.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitteen kehittäminen

Saamelaiskäräjälain muutoksen sisältö ja käsittelyvaihe

Saamelaiskäräjälain muutosta koskeva hallituksen esitys HE 274/2022 vp annettiin eduskunnalle 17.11.2022 ja saamelaiskäräjien kokous hyväksyi esityksen 19.11.2022. Esityksessä muun muassa säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta ehdotettiin uudistettavaksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi. Velvoitteen menettelyvaatimuksista sekä saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta ehdotettiin myös säädettäväksi tarkemmin.

Esitystä käsiteltiin alkuvuodesta 2023 eduskunnan valiokunnissa. Mietintövaliokuntana toiminut perustuslakivaliokunta pitää 24.2.2023 tehdyn pöytäkirjakannanoton mukaan valitettavana, että esityksen käsittelylle eduskunnassa on valtioneuvoston toimesta varattu sen merkittävyyteen nähden niukasti aikaa. Valiokunta joutuu toteamaan esityksen asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa edellyttävän edelleen valtiopäivillä vielä käytettävissä olevaa aikaa olennaisesti pidempää ajanjaksoa. Valiokunnalla ei siten ole aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto antaa perustuslain 17 §:n 3 momentissa ja 121 §:n 4 momentissa saamelaisten asemasta ja oikeuksista säädetyn turvaamiseksi sekä Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseksi välittömästi ensi vaalikauden alussa uuden esityksen asiassa. Oikeusministeriö odottaa uuden hallituksen linjausta asian jatkokäsittelystä.

Esitys rauennut

  • 0
    Aloite
  • 1
    Esi­valmistelu
  • 2
    Perus­valmistelu (virkatyö/ valmistelu­elin)
  • 3
    Lausunto­menettely
  • 4
    Jatko­valmistelu
  • 5
    Valtio­neuvoston päätöksen­teko
  • 6
    Eduskunta­käsittely
  • 7
    Lain vahvis­taminen
  • ..
    Täytäntöön­pano ja seuranta

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä koskevien säännösten uudistaminen

Saamelaiskäräjälain muutoksen sisältö ja käsittelyvaihe

Saamelaiskäräjälain muutosta koskeva HE 274/2022 vp annettiin eduskunnalle 17.11.2022 ja saamelaiskäräjien kokous hyväksyi HE:n 19.11.2022.

Esityksessä oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmäsäännöstä ehdotettiin tarkistettavaksi siten, että kysymys olisi nimenomaan henkilön merkitsemisestä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, eli niin sanottua ryhmäidentifikaatiota ehdotettiin vahvistettavaksi uudistamalla vaaliluetteloon merkitsemisen objektiivisia edellytyksiä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa laaditulla tavalla ja laajentamalla vaalilautakunnan kokoonpanoa. Objektiivisten edellytysten muotoilussa huomioitiin parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen yhteispohjoismainen määräys. Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua ehdotettiin uudistettavaksi siten, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena toimisi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Sen päätöksistä haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos tämä myöntää valitusluvan. Vaaliluettelo ehdotettiin laadittavaksi uudestaan uusittujen vaaliluetteloon hakeutumisen kriteereiden pohjalta.

Esitystä käsiteltiin alkuvuodesta 2023 eduskunnan valiokunnissa. Mietintövaliokuntana toiminut perustuslakivaliokunta pitää 24.2.2023 tehdyn pöytäkirjakannanoton mukaan valitettavana, että esityksen käsittelylle eduskunnassa on valtioneuvoston toimesta varattu sen merkittävyyteen nähden niukasti aikaa. Valiokunta joutuu toteamaan esityksen asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa edellyttävän edelleen valtiopäivillä vielä käytettävissä olevaa aikaa olennaisesti pidempää ajanjaksoa. Valiokunnalla ei siten ole aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto antaa perustuslain 17 §:n 3 momentissa ja 121 §:n 4 momentissa saamelaisten asemasta ja oikeuksista säädetyn turvaamiseksi sekä Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseksi välittömästi ensi vaalikauden alussa uuden esityksen asiassa. Oikeusministeriö odottaa uuden hallituksen linjausta asian jatkokäsittelystä.

Esitys rauennut

  • 0
    Aloite
  • 1
    Esi­valmistelu
  • 2
    Perus­valmistelu (virkatyö/ valmistelu­elin)
  • 3
    Lausunto­menettely
  • 4
    Jatko­valmistelu
  • 5
    Valtio­neuvoston päätöksen­teko
  • 6
    Eduskunta­käsittely
  • 7
    Lain vahvis­taminen
  • ..
    Täytäntöön­pano ja seuranta

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet: