Latauskuvake

Terveys, hyvinvointi ja ympäristö

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä sekä jokaisen oikeutta asuntoon. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle myös oikeus terveelliseen ympäristöön. Viime vuosina tietoisuus erilaisten ympäristökysymysten ja erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamista uhista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle on kasvanut.

Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaalipalveluiden tarve voi vaihdella elämänkaaren eri vaiheissa lapsiperhepalveluista vanhusten kotihoitoon. Terveyspalveluiden kannalta keskeistä on hoitotakuun toteutuminen, joka tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti. Kiireettömään hoitoon tai tutkimukseen pääsemiseksi on säädetty tietyt enimmäisajat.


Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa

Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa (90 vrk) siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella (180 vrk), jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneeseen käyntiin vuosittain

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneeseen käyntiin vuosittain

Päivitetty 1.6.2023

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneeseen käyntiin alueittain

Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneeseen käyntiin alueittain

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa

Terveydenhuoltolain mukaan, jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa (180 vrk) hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa (90 vrk) hoidon tarpeen toteamisesta.

Erikoissairaanhoidon jonotilanne (yli 180 vrk ) ja lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonotilanne (yli 90 vrk) sairaanhoitopiireittäin maaliskuussa 2022

Erikoissairaanhoidon jonotilanne (yli 180 vrk ) ja lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonotilanne (yli 90 vrk) sairaanhoitopiireittäin

Päivitetty 1.6.2023

Kategoria ”Erikoissairaanhoidon jonotilanne, psykiatria” kuvaa alle 23-vuotiaiden asiakkaiden psykiatrian hoitoonpääsyä. Kategoria ”Erikoissairaanhoidon jonotilanne” sisältää kaikki erikoissairaanhoidon erikoisalat yhteensä. Näihin lukeutuvat mm. sisätaudit, kirurgia, psykiatria ja lastentaudit.

Lyhenteellä ”shp” tarkoitetaan sairaanhoitopiiriä. Sote-uudistuksessa 1.1.2023 sairaanhoitopiirit lakkasivat ja niiden tehtävät siirtyivät Uudellamaalla HUS-yhtymälle ja muualla Suomessa hyvinvointialueille. Hoitoonpääsyä seurataan jatkossa hyvinvointialueittain. THL:n sivuilla on nähtävillä Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteentilasto erikoissairaanhoidon jonotilanteesta hyvinvointialueittain jaAvautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteentilasto psykiatrian erikoissairaanhoidon jonotilanteesta hyvinvointialueittain.

Lähteet:


Kokemus riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista

Eri palveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista alueittain (2020)

Päivitetty 1.6.2023

Perustuu kysymykseen: ”Oletko mielestäsi saanut riittävästi seuraavia sosiaalipalveluja 12 viime kuukauden aikana?”. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) ”en ole tarvinnut”, 2) ”olisin tarvinnut, mutta en saanut”, 3) ”olen käyttänyt, ei ollut riittävää”, 4) ”olen käyttänyt, oli riittävää”. Tarkastelusta poistettiin vastausvaihtoehdon 1) ”en ole tarvinnut” vastanneet ja tämän jälkeen tarkastelussa ovat vastausvaihtoehdon 2) ”olisin tarvinnut, mutta en saanut”, 3) ”olen käyttänyt, ei ollut riittävää” vastanneiden osuus.

Yllä olevassa kuvaajassa on ilmoitettu 95 %:n luottamusvälin ylä- ja alaraja. Luottamusväli ilmoitetaan siksi, että kyselytutkimuksiin liittyy aina epävarmuutta. Luottamusväli kertoo ne arvot, joiden väliin oikea tulos osuu esimerkiksi 95 %:n varmuudella. Luottamusvälistä puhutaan usein myös virhemarginaalina.

Lähteet:


Välttämätön hoito on turvattu kaikille paperittomille lailla

Lainmuutoksen tilanne

Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 112/2022) annettiin eduskunnalle 4.8.2022. Esityksen keskeisenä sisältönä on velvoittaa hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää kiireellisen hoidon lisäksi järjestämään välttämättömäksi arvioituja terveydenhuollon palveluja paperittomille ja paperittoman kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansainvälisen lainsäädännön tai sopimuksen nojalla oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Arvioidessaan aikuiselle henkilölle annettavan palveluiden välttämättömyyttä, terveydenhuollon ammattihenkilö ottaisi henkilön terveydentilan lisäksi huomioon hänen Suomessa oleskelunsa ennakoidun keston. Alaikäisille tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Muutoksella turvattaisiin nykyistä paremmin Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa edellytetty oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.

  • HE 112/2022 vp hyväksyttiin muutettuna. Lait vahvistettiin 20.12.2022.
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1185/2022) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n muuttamisesta (1186/2022) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
  • Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (1187/2022) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
  • 0
    Aloite
  • 1
    Esi­valmistelu
  • 2
    Perus­valmistelu (virkatyö/ valmistelu­elin)
  • 3
    Lausunto­menettely
  • 4
    Jatko­valmistelu
  • 5
    Valtio­neuvoston päätöksen­teko
  • 6
    Eduskunta­käsittely
  • 7
    Lain vahvis­taminen
  • ..
    Täytäntöön­pano ja seuranta

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Psyykkinen kuormittuneisuus, itsemurha-ajatukset ja mielenterveyspalveluiden käyttö

Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö (%) alueittain (2020)

Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö (%) alueittain

Päivitetty 1.6.2023

FinSote-tutkimuksessa tutkittavilta kysyttiin, onko heillä ollut itsemurha-ajatuksia 12 viime kuukauden aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein ne, joilla oli ollut viimeisen vuoden aikana itsemurha-ajatuksia, olivat hakeneet apua mielenterveyteen liittyviin ongelmiin. Kaikilla, joilla on mielenterveysongelmia, ei ole itsemurha-ajatuksia, mutta itsemurha-ajatukset heijastavat vähintäänkin arvion tarvetta ja toimivat siten hoidon tarpeen indikaattorina.

Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö (%) ryhmittäin (2020)

Itsemurha-ajatuksia ilmoittaneiden mielenterveyspalvelujen käyttö (%) ryhmittäin

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) alueittain (2020)

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) alueittain

Päivitetty 1.6.2023

FinSote-tutkimuksessa psyykkistä kuormittuneisuutta kartoitettiin MHI-5 -kysymyspatterilla. MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Vastaus sijoittuu jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa psyykkistä kuormitusta ja toinen positiivista mielialaa. Vastaajilta kysyttiin ”Kuinka suuren osan ajasta olet 4 viime viikon aikana: Valitse yksi vaihtoehto joka riviltä.” Kysymyspatterin alakysymyksinä kysyttiin a) ollut hyvin hermostunut, b) tuntenut mielialasi niin matalaksi, ettei mikään ole voinut piristää sinua c) tuntenut itsesi tyyneksi ja rauhalliseksi d) tuntenut itsesi alakuloiseksi ja apeaksi ja e) ollut onnellinen. Vastausvaihtoehtoina esitettiin 1) koko ajan, 2) suurimman osan aikaa, 3) huomattavan osan aikaa, 4) jonkin aikaa, 5) vähän aikaa, 6) en lainkaan. Vastaukset pisteytetään. Psyykkinen kuormittuneisuus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtana pistemäärää 52, jolloin 52 tai sen alle pistettä saavilla on jo kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuusoireilua. Tarkastelussa ovat skaalatun pistemäärän enintään 52 pisteen vastanneiden osuus.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) ryhmittäin (2020)

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) ryhmittäin

Päivitetty 1.6.2023

Yllä olevissa kuvaajissa on ilmoitettu 95 %:n luottamusvälin ylä- ja alaraja. Luottamusväli ilmoitetaan siksi, että kyselytutkimuksiin liittyy aina epävarmuutta. Luottamusväli kertoo ne arvot, joiden väliin oikea tulos osuu esimerkiksi 95 %:n varmuudella. Luottamusvälistä puhutaan usein myös virhemarginaalina.

Lähteet:


Osuus väestöstä, jolla on ollut taloudellisia ongelmia hankkia lääkärin määräämiä lääkkeitä

Osuus väestöstä, jolla on ollut taloudellisia ongelmia hankkia lääkärin määräämiä lääkkeitä (2021)

Osuus väestöstä, jolla on ollut taloudellisia ongelmia hankkia lääkärin määräämiä lääkkeitä (ryhmä)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan, mihin voidaan lukea kuuluvaksi myös oikeus asuntoon. Perustuslakimme asettaa julkiselle vallalle myös erillisen velvoitteen edistää oikeutta asuntoon. Vaikka asunnottomien määrä on Suomessa viime vuosina vähentynyt, on se edelleen yhteiskunnassamme ongelma niin kauan kuin yksikin ihminen joutuu olemaan vailla kotia.


Asunnottomien kokonaismäärä Suomessa

Asunnottomien kokonaismäärä Suomessa vuosittain

Asunnottomien kokonaismäärä Suomessa

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Ilmastonmuutos ja saasteet aiheuttavat pitkällä aikajänteellä erilaisia perus- ja ihmisoikeusongelmia. Jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön. Vastuu luonnosta ja ympäristöstä kuuluu Suomen perustuslain mukaan kaikille. Ympäristöä ja ilmastoa koskeviin kysymyksiin liittyy myös luonnon itseisarvon ja tulevien sukupolvien oikeuksien ulottuvuus.


Ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamat kuolemantapaukset ja sairastavuus

Nostoja vuodelta 2020

60

Ennenaikaiset kuolemat

680

Menetetyt elinvuodet

12

Menetetyt elinvuodet/100 000 asukasta

3,7

kroonisesta keuhkosairaudesta johtuvat sairauden kanssa eletyt elinvuodet 100 000 asukasta kohden (25-vuotiaat ja vanhemmat)

Ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamat kuolemantapaukset ja sairastavuus johtuvat altistumisesta ilman pienhiukkaspitoisuudelle, joka ylittää vuoden 2021 WHO:n ohjetason 5 μg / m3. Uuden ohjetason seurauksena aiempien vuosien tietojen vertailtavuus ei ole mahdollista ja mallinnus aliarvioi vaikutuksia Suomessa yli 10-kertaisesti.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU, Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:12) Sosiaaliset vaikutukset-luvussa (luku 10.3) käsitellään suunnitelman sisältämien toimien sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä (luku 10.3.1) sekä yhdenvertaisuutta (luku 10.3.2). Luvussa viitataan yhdenvertaisuutta koskevaan perustuslain 6 pykälään sekä syrjimättömyyttä koskeviin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Yhdenvertaisuusarviointi kattoi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan kuuluvasta taakanjakosektorista liikenteen, työkoneet, öljylämmityksen, maatalouden sekä kuluttajille suunnatun informaatio-ohjauksen. Ilmastosuunnitelman valmistelun aikana kuultiin laajasti kansalaisia ja eri sidosryhmiä. Kuulemisissa varmistettiin esimerkiksi lasten ja nuorten kuuleminen kouluyhteistyön avulla sekä alkuperäiskansa saamelaisten kuuleminen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisilla neuvotteluilla ja kolttien kyläkokouksen kuulemisella. Lisäksi kuultiin vammais- ja vanhusneuvostoja.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Ilmastopolitiikan toimien riittävyys suhteessa Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteisiin ja kansallisiin tavoitteisiin

Ilmastopaneelin asiantuntija-arvio

Ilmastopaneelin asiantuntijalausunnossa tarkastellaan ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa hiilineutraaliuteen 2035 ja ilmastotavoitteisiin vuonna 2030. Arvio perustuu Ilmastopaneelin Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen -muistioon (2023). Arvioon liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä toimien riittävyyden arviointi ei ole yksiselitteistä.

Ilmastopaneeli on arvioinut, että Suomen reilu panos Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitteeseen edellyttää vähintään ilmastolakiin kirjattujen päästövähennysten ja hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 (Suomen ilmastopaneeli 2021a). Vuoden 2035 jälkeen nielujen tulee kasvaa ja päästöjen vähentyä edelleen. Ilmastolain mukainen tavoite vuodelle 2030 on vähentää päästöjä 60 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa EU on sitoutunut olemaan hiilineutraali 2050, ja vähentämään nettopäästöjään vuoden 2005 tasosta vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Osana EU:ta Suomen tulee tehdä oma osansa, jotta kansallisten toimien voidaan arvioida olevan riittäviä. EU:ssa on yhteisesti sovittu jäsenmaita sitovat tavoitteet koskien taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria (LULUCF). EU-tavoitteiden täyttäminen auttaa Suomea saavuttamaan kansallisen hiilineutraaliustavoitteen.

Ilmastopaneelin arvion mukaan, jos keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) hahmotetut päästövähennykset toteutuvat ja päästökauppa säilyy päästövähennyksiä voimakkaasti ohjaavana, Suomen ilmastolain päästövähennystavoite (60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä) todennäköisesti toteutuu. Tältä osin suunniteltujen toimien voidaan ajatella nykytiedon valossa olevan riittäviä.

KAISU ei kuitenkaan välttämättä riitä EU:n taajanjakosektorin 2030-tavoitteen (-50 prosenttia vuoden 2005 tasosta) täyttämiseen, vaan epävarmuuksien kattamiseksi lisätoimia saatetaan tarvita noin 1Mt CO2-ekv. edestä. Epävarmuutta lisää LULUCF-sektorin nettonielun kehitys, jonka johdosta taakanjakosektorilla saatetaan tarvita vielä enemmän päästövähennyksiä.

Hiilineutraaliuden osalta, lisäisiä päästövähennyksiä tarvittanee 3 Mt CO2-ekv. suhteessa KAISUn esittämiin toimiin. Näitä on syytä arvioida myöhemmin tarkemmin. Tarvittavien lisäisten päästövähennysten määrä riippuu myös siitä, kuinka hyvin nettonielua saadaan vahvistettua.

Maankäyttösektorin nettonielun osalta nykytoimet eivät ole riittäviä hiilineutraaliuden tai EUtavoitteiden saavuttamiseksi. Kurottavaa nielukuilua hiilineutraaliuuteen on n. 19-22 Mt CO2-ekv. t vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2021 tasoon – riippuen siitä kuinka hyvin päästövähennyksissä onnistutaan. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) vahvistaa nielua arviolta 5 Mt. Erotus nielutavoitteeseen, vähintään 14 Mt, tulee toteuttaa lisätoimin. EU:n LULUCFvelvoitekaudella 2021-2025 Suomi ei tule saavuttamaan asetettua tavoitetta, jonka mukaan maankäyttösektorista ei saisi aiheutua laskennallisia päästöjä. Kaudella 2026-2030 Suomen tulisi tuottaa kasvihuonekaasuinventaarion mukaista LULUCF-nettonielua asetusehdotuksen mukaan -17,8 Mt vuonna 2030, mutta on mahdollista, että tavoite laskee teknisten korjausten myötä. Vuoteen 2030 nettonielua tarvitaan kuitenkin arviolta vähintään 12 Mt CO-ekv. t. lisää, jotta EU-velvoite täyttyy.

Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt sekä maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2021 ja
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 tarvittavat tasot negatiiviset päästöt mukaan lukien

Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt sekä maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2021 ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 tarvittavat tasot negatiiviset päästöt mukaan lukien

Päivitetty 1.6.2023


Vuoden 2035 tarvittavien tasojen saavuttamiseksi päästövähennyksiä tarvitaan 27–30 Mt ja nielun lisäystarve on 19–22 Mt.

Suomen ilmastolain päästövähennystavoite (60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä) todennäköisesti toteutuu. Tältä osin suunniteltujen toimien voidaan ajatella nykytiedon valossa olevan riittäviä.

KAISU ei kuitenkaan välttämättä riitä EU:n taajanjakosektorin 2030-tavoitteen (-50 prosenttia vuoden 2005 tasosta) täyttämiseen, vaan epävarmuuksien kattamiseksi lisätoimia saatetaan tarvita noin 1 Mt CO2-ekv. edestä.

Hiilineutraaliuden osalta, lisäisiä päästövähennyksiä tarvittanee 3 Mt CO2-ekv. suhteessa KAISUn esittämiin toimiin.

Maankäyttösektorin nettonielun osalta nykytoimet eivät ole riittäviä hiilineutraaliuden tai EU-tavoitteiden saavuttamiseksi.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Suomen ilmastopaneelin asiantuntijalausunto oikeusministeriölle 28.2.2023: Ilmastopolitiikan toimien riittävyys suhteessa Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteisiin ja kansallisiin tavoitteisiin

Ilmastovuosikertomuksen osio ”Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen”

Suomen EU-lainsäädäntöön perustuvana velvoitteena on ollut vähentää taakanjakosektorin päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Lisäksi uuden ilmastolain perusteella kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 % vuoteen 2030 mennessä.

Vuoden 2020 tarkastettujen päästötietojen mukaan Suomi on saavuttamassa taakanjakosektorin koko kaudelle 2013–2020 asetetun päästövähennysvelvoitteen ilman tarvetta käyttää kansainvälisiä päästöyksiköitä. Inventaariotietojen perusteella Suomelle jäisi 0,8 Mt CO2 -ekv. ylimääräisiä yksiköitä kumulatiivisesti laskettuna koko kaudelta 2013–2020.

Pikaennakkotietojen mukainen taakanjakosektorin päästötaso vuonna 2021, 27,2 Mt CO2 -ekv., alittaa voimassa olevan taakanjakoasetuksen vuoden 2021 mukaisen päästökiintiön 1,6 Mt:lla. Käsiteltävänä olevan komission taakanjakoasetuksen uudistusehdotuksen mukaan Suomen taakanjakosektorin vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteeksi on tulossa 50 % päästövähennys, joka vastaa n. 17,2 Mt CO2 -ekv. päästömäärää vuodelle 2030. Velvoitteen saavuttamiseksi on laadittu uusi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU), joka annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2022.

Hiilineutraaliustavoitteen kannalta keskeistä on myös hiilinielujen oletettu määrä vuonna 2035, joka määrittelee vaadittavien päästövähennysten suuruusluokan. Ilmastopolitiikan suunnittelussa vuoden 2035 nielutasoksi on olettettu 21 Mt CO2 -ekv., jota on tässäkin yhteydessä käytetty oletuksena hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen arvioinnissa. Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeen jatkoselvityksen politiikkatoimiskenaarion mukaan vastaavasta päästötasosta jäädään n. 4 Mt CO2 -ekv. Mainittuun politiikkatoimiskenaarioon ei kuitenkaan sisälly kaikkia KAISUun kuuluvia toimia eikä Raahen terästehtaaseen tehtäviä vähähiili-investointeja. Näiden yhteenlasketusta vaikutuksesta päästötaso voi laskea tasolle n. 21 Mt CO2 -ekv. vuonna 2035, jolloin hiilineutraaliustavoite saavutettaisiin.

Nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla saavutettavat päästövähennykset vuoteen 2030 ja 2035 verrattuna vuoteen 2021

Nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla saavutettavat päästövähennykset vuoteen 2030 ja 2035 verrattuna vuoteen 2021

Päivitetty 1.6.2023

Suunnitellut toimet viittaavat tässä niihin KAISUn ja ilmasto- ja energiastrategian toimiin, jotka on sisällytetty HIISI-jatkohankkeen politiikkatoimiskenaarioon (WAM-H). Lisäiset toimet tarkoittavat näiden lisäksi tarvittavia toimia, joista ainakin osa voidaan kattaa jo suunnitelluilla politiikkatoimilla ja investointipäätöksillä. Vuoden 2021 päästötieto on pikaennakkotieto. *Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellyttämä päästötaso riippuu nielutasosta 2035. Tässä oletuksena on maankäyttösektorin nettonielu 21 Mt CO2-ekv.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet: