Sivistys ja koulutus

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Jokaisella tulee myös tietyin ehdoin olla yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään. Oikeuksien toteutumiseksi on välttämätöntä, että ne tunnetaan. Sen vuoksi on tärkeää, että ihmisoikeuksista ja demokratiasta tiedotetaan ja koulutetaan.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tukevat ihmisoikeuksien kunnioittamista ja niitä koskevien loukkausten ehkäisyä. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille tietoja ihmisoikeuksista, mikä tukee niin omien oikeuksien tunnistamista kuin toisten oikeuksien kunnioittamista.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tehostaminen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tehostamiseksi toteutettuja viimeaikaisia hankkeita

1. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanke peruskouluille

Opetushallitus jakoi keväällä 2022 valtionavustusta yhteensä yhdeksälle peruskoululle Suomessa Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihankkeeseen. Hankkeen lähtökohtana on Sanna Marinin hallituksen demokratiaohjelma 2025. Avustuksen tarkoituksena on perusopetuksen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen ja kehittäminen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa voidaan kehittää eteenpäin koulussa jo hyviksi havaittuja malleja tai kehittää kokonaan uusia toimintatapoja. Kehitettyjen käytänteiden tarkoituksena on jäädä osaksi koulujen vakiintunutta toimintaa. Hankkeissa korostuu yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen, demokratiataidot ja omaan lähiympäristöön vaikuttaminen sekä ihmisoikeudet. Hankkeiden tuotokset ovat sekä levitettävissä että hyödyksi muille opetuksen järjestäjille.

Päivitetty 1.6.2023

Lue lisää: Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenDemokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanke peruskouluille (Opetushallitus)

2. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tila –hanke 2021–2022

Hankkeessa kartoitettiin hyviä käytäntöjä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvasta demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta. Nuorisotutkimusseuran kokoamasta kokonaisuudesta löytyvät kuvaukset erilaisista demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen käytännöistä. Kokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä.

Päivitetty 1.6.2023

Lue lisää: Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKokonaisuus demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvistä käytänteistä kasvatuksessa ja opetuksessa (Opetushallitus)

Opetushallituksen rahoittamat opetustoimen henkilöstölle suunnatut koulutushankkeet, joihin kuuluu demokratia- ja/tai ihmisoikeuskasvatusta

Opetushallitus rahoittaa, seuraa ja kehittää opetustoimen henkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen rahoitetaan noin 150-200 erilaista koulutushanketta vuosittain. Useissa hankkeissa käsitellään demokratia- ja/tai ihmisoikeuskasvatusta ja ne voivat olla myös esimerkiksi osana koulutusta, joka on pääasiassa kohdennettu johonkin toiseen teemaan. Kuvaajan tiedot perustuvat hakusanoilla ”demokratia” tai ”ihmisoikeudet” saatuihin osumiin.

Opetushallituksen rahoittamat opetustoimen henkilöstölle suunnatut koulutushankkeet, joihin kuuluu demokratia- ja/tai ihmisoikeuskasvatusta

Vuosi	Koulutushankkeisiin myönnetty avustus (tuhatta euroa)	Koulutuspaikkojen määrä
2019	118	88
2020	152	98
2021	134	260
2022	237	255

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Opetushallitus

Sulje

Koulutus avaa ovia ja luo mahdollisuuksia. Jokaisella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus saada opetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä myös perusopetuksen jälkeen. Julkisen vallan on pyrittävä vähentämään ja poistamaan esteitä, joita terveydentila tai vammaisuus mahdollisesti koulutukselle asettavat.

Oikeus opetukseen

Aloitetun toisen asteen koulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Koulutussektori:

Sukupuoli:

Vuosi	Koulutussektori	Sukupuoli	Suomalaistaustaiset opiskelijat	Ulkomaalaistaustaiset (syntynyt ulkomailla) opiskelijat	Ulkomaalaistaustaiset (syntynyt Suomessa) opiskelijat
2014	Ammatillinen koulutus	Pojat	73.5	57.2	65.0
2014	Ammatillinen koulutus	Tytöt	70.8	64.8	73.5
2014	Lukiokoulutus	Pojat	88.1	69.4	81.0
2014	Lukiokoulutus	Tytöt	90.0	69.4	81.6
2015	Ammatillinen koulutus	Pojat	74.2	63.0	61.0
2015	Ammatillinen koulutus	Tytöt	71.9	68.2	74.4
2015	Lukiokoulutus	Pojat	88.7	67.9	80.9
2015	Lukiokoulutus	Tytöt	90.5	74.8	88.3
2016	Ammatillinen koulutus	Pojat	74.6	64.0	70.4
2016	Ammatillinen koulutus	Tytöt	72.6	72.1	71.1
2016	Lukiokoulutus	Pojat	89.4	65.0	80.0
2016	Lukiokoulutus	Tytöt	91.2	78.9	85.0
2017	Ammatillinen koulutus	Pojat	74.7	63.4	65.8
2017	Ammatillinen koulutus	Tytöt	73.6	72.9	73.3
2017	Lukiokoulutus	Pojat	89.3	62.2	81.5
2017	Lukiokoulutus	Tytöt	91.6	72.8	84.0
2018	Ammatillinen koulutus	Pojat	74.3	64.2	61.6
2018	Ammatillinen koulutus	Tytöt	73.5	74.6	75.7
2018	Lukiokoulutus	Pojat	89.6	63.3	80.7
2018	Lukiokoulutus	Tytöt	91.3	72.8	84.5
2019	Ammatillinen koulutus	Pojat	73.1	61.7	63.1
2019	Ammatillinen koulutus	Tytöt	72.4	73.9	71.0
2019	Lukiokoulutus	Pojat	89.0	66.2	78.9
2019	Lukiokoulutus	Tytöt	91.9	70.6	84.0
2020	Ammatillinen koulutus	Pojat	69.9	59.9	58.0
2020	Ammatillinen koulutus	Tytöt	69.6	69.9	70.6
2020	Lukiokoulutus	Pojat	88.2	68.2	78.2
2020	Lukiokoulutus	Tytöt	91.4	69.5	86.4
2021	Ammatillinen koulutus	Pojat	69.1	55.3	52.6
2021	Ammatillinen koulutus	Tytöt	67.6	73.5	65.2
2021	Lukiokoulutus	Pojat	88.9	65.4	76.8
2021	Lukiokoulutus	Tytöt	91.2	72.4	89.4
	Koulutussektori	Sukupuoli

Päivitetty 1.6.2023

Koulutuksen aloittamisvuodeksi on valittu tilastointivuodesta 5,5 vuotta. Prosentti kuvaa, kuinka suuri osuus 5,5 vuotta sitten aloittaneista on suorittanut aloitetun tutkinnon tilastointivuoteen mennessä.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKoulutustilastot, Tilastokeskus

Aloitetun korkeakoulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Koulutussektori:

Sukupuoli:

Vuosi	Koulutussektori	Sukupuoli	Suomalaistaustaiset opiskelijat	Ulkomaalaistaustaiset (syntynyt ulkomailla) opiskelijat	Ulkomaalaistaustaiset (syntynyt Suomessa) opiskelijat
2014	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	59.6	50.1	57.1
2014	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	76.7	60.9	62.5
2014	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	53.7	58.2	40.0
2014	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	70.7	72.6	80.0
2014	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	36.9	44.9	42.9
2014	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	52.2	48.9	25.0
2015	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	61.7	63.0	60.0
2015	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	76.9	67.9	66.7
2015	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	55.7	60.2	28.6
2015	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	71.5	74.3	69.2
2015	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	38.3	57.6	40.0
2015	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	52.0	58.3	33.3
2016	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	63.0	59.9	58.8
2016	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	77.4	70.2	75.0
2016	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	54.7	61.4	71.4
2016	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	70.9	75.5	88.9
2016	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	38.9	54.7	29.4
2016	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	53.2	60.9	62.5
2017	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	65.0	58.6	36.4
2017	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	77.9	66.5	88.9
2017	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	54.9	61.5	76.5
2017	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	71.2	77.8	73.7
2017	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	39.4	54.9	36.4
2017	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	53.0	59.3	55.6
2018	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	68.0	62.7	71.4
2018	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	78.8	70.9	72.2
2018	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	56.4	60.4	51.4
2018	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	72.7	76.0	79.3
2018	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	38.4	58.4	38.1
2018	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	52.6	63.9	50.0
2019	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	69.2	59.3	66.7
2019	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	79.8	71.9	63.6
2019	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	56.7	63.2	41.7
2019	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	73.6	78.4	70.5
2019	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	42.5	55.0	40.0
2019	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	54.1	65.2	36.4
2020	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	69.9	78.1	82.6
2020	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	80.8	82.8	73.8
2020	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	55.5	64.9	65.9
2020	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	74.7	77.7	72.9
2020	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	44.8	72.6	39.1
2020	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	58.1	75.4	33.3
2021	Alempi korkeakoulututkinto	Miehet	71.2	77.7	69.4
2021	Alempi korkeakoulututkinto	Naiset	82.0	81.3	77.3
2021	Ammattikorkeakoulutus	Miehet	59.1	64.6	67.1
2021	Ammattikorkeakoulutus	Naiset	77.1	75.7	80.2
2021	Ylempi korkeakoulututkinto	Miehet	46.2	73.3	38.9
2021	Ylempi korkeakoulututkinto	Naiset	59.9	75.7	45.5
	Koulutussektori	Sukupuoli

Päivitetty 1.6.2023

Koulutuksen aloittamisvuodeksi on valittu tilastointivuodesta 7,5 vuotta. Prosentti kuvaa, kuinka suuri osuus 7,5 vuotta sitten aloittaneista on suorittanut aloitetun tutkinnon tilastointivuoteen mennessä.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKoulutustilastot, Tilastokeskus

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus (NEET)

Vuosi	Osuus 15–24-vuotiaista	NEET-nuoret
2020	5.00	33000
2021	7.00	45000

Päivitetty 1.6.2023

NEET on lyhenne määritelmästä ”Not in Employment, Education or Training” eli ”ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa”.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTyövoimatutkimus, Tilastokeskus

Syrjintäkokemukset peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) vuosittain

Kouluaste:

Vuosi	Alue	Kouluaste	Pojat	Tytöt	Yhteensä
2017	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	8.10	6.40	7.30
2017	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.90	4.70	5.80
2017	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.90	2.50	3.40
2017	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.40	0.90	1.10
2019	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	7.80	6.50	7.20
2019	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.40	4.50	5.50
2019	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.90	3.10	3.60
2019	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.50	0.80	1.10
2021	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	7.80	8.00	7.90
2021	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.30	5.60	6.00
2021	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.00	2.60	2.90
2021	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.40	1.00	1.10
		Kouluaste

Päivitetty 1.6.2023

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) kouluasteittain

Vuosi:

Vuosi	Alue	Kouluaste	Pojat	Tytöt	Yhteensä
2017	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	8.10	6.40	7.30
2017	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.90	4.70	5.80
2017	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.90	2.50	3.40
2017	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.40	0.90	1.10
2019	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	7.80	6.50	7.20
2019	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.40	4.50	5.50
2019	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.90	3.10	3.60
2019	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.50	0.80	1.10
2021	Koko maa	Perusopetus 4. ja 5. lk	7.80	8.00	7.90
2021	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	6.30	5.60	6.00
2021	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos 1. ja 2. vuosi	3.00	2.60	2.90
2021	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	1.40	1.00	1.10
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Kiusaamisella tarkoitetaan Kouluterveyskyselyssä sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelevät.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKouluterveyskysely, THL

Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla (%) kouluasteittain (2021)

Vuosi	Alue	Kouluaste	Pojat	Tytöt	Yhteensä
2021	Koko maa	Perusopetus 8. ja 9. lk	20.90	35.70	28.60
2021	Koko maa	Ammatillinen oppilaitos	13.10	28.00	19.40
2021	Koko maa	Lukio 1. ja 2. vuosi	14.60	22.90	19.60

Päivitetty 1.6.2023

Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Onko sinua kiusattu, syrjitty tai häiritty seuraaviin asioihin liittyen viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana koulussa/oppilaitoksessa tai vapaa-ajalla?” Summaindikaattori muodostuu kysymyksen osioista: 1) Paino, pituus, kehon tai kasvojen piirteet, 2) Ihonväri, 3) Vammaisuus, pitkäaikainen sairaus tai näkyvä oire, 4) Sukupuoli, sukupuolen ilmaiseminen, muunsukupuolisuus, sukupuolettomuus, 5) Seksuaalinen suuntautuminen, 6) Kieli, 7) Ulkomainen tausta, romani, saamelainen, 8) Uskonto, uskonnottomuus tai elämänkatsomus, 9) Perhe tai koti (esim. vanhemmat, sisarukset, taloudellinen tilanne, asuinpaikka). Vastausvaihtoehdot olivat kyllä/ei. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat vastanneet ”kyllä” vähintään yhteen kysymyksen osioon.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKouluterveyskysely, THL

Sulje

Sivistys ja koulutus

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tehostaminen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tehostamiseksi toteutettuja viimeaikaisia hankkeita

Opetushallituksen rahoittamat opetustoimen henkilöstölle suunnatut koulutushankkeet, joihin kuuluu demokratia- ja/tai ihmisoikeuskasvatusta

Opetushallituksen rahoittamat opetustoimen henkilöstölle suunnatut koulutushankkeet, joihin kuuluu demokratia- ja/tai ihmisoikeuskasvatusta

Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Oikeus opetukseen

Aloitetun toisen asteen koulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Aloitetun toisen asteen koulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Aloitetun korkeakoulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Aloitetun korkeakoulutuksen suorittaneet väestöryhmittäin

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus (NEET)

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus (NEET)

Syrjintäkokemukset peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) vuosittain

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) kouluasteittain

Kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla (%) kouluasteittain (2021)

Tietoa kävijäseurannasta