Kieli ja kulttuuri

Perustuslaissa taataan jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys. Myös vähemmistöryhmien, kuten saamelaisten ja romanien, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet nauttivat perustuslain suojaa. Viittomakieli voidaan kielellisenä järjestelmänä rinnastaa puhuttuihin kieliin.

Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokainen saa käyttää suomea tai ruotsia viranomaisten kanssa asioidessaan. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että yhteiskunnallisia palvelut järjestetään molemmilla kansalliskielillä. Myös koulutus ja tiedonvälitys omalla kielellä ovat tärkeitä perustekijöitä kielellisten oikeuksien toteutumisessa.

Kansalliskielten puhujien kokema kieli-ilmapiiri

Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista (2020)

Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista

Vuosi	Kieliryhmä	Erittäin hyvät	Hyvät	Vaihtelevat	Huonot	Erittäin huonot	En osaa sanoa
2020	Ruotsinkieliset	6.00	45.00	39.00	4.00	1.00	5.00
2020	Suomenkieliset	6.00	31.00	46.00	9.00	3.00	5.00

Päivitetty 1.6.2023

Ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet kotikunnassa vuonna 2020 suomenkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten vähemmistön ja enemmistön mielestä

Vuosi	Kieliryhmä	Erittäin hyvät	Hyvät	Vaihtelevat	Huonot	Erittäin huonot	En osaa sanoa
2020	Ruotsinkielinen vähemmistö	5.00	43.00	42.00	4.00	1.00	5.00
2020	Ruotsinkielinen enemmistö	7.00	47.00	35.00	3.00	1.00	7.00
2020	Suomenkielinen vähemmistö	6.00	31.00	46.00	9.00	2.00	5.00

Päivitetty 1.6.2023

Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa viime vuosien aikana (2020)

Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa vuosien aikana

Vuosi	Kieliryhmä	Parantuneet paljon	Parantuneet	Ei muutosta	Huonontuneet	Huonontuneet paljon	En osaa sanoa
2020	Ruotsinkielinen vähemmistö	1.00	21.00	44.00	17.00	3.00	14.00
2020	Ruotsinkielinen enemmistö	2.00	26.00	48.00	6.00	1.00	17.00
2020	Suomenkielinen vähemmistö	4.00	30.00	37.00	8.00	1.00	20.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKielibarometri 2020, kaaviot 2.1, 2.2 ja 2.4, Marina Lindell / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:2

Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kielen kannalta annetut arvosanat

Palvelu:

Vuosi	Indeksi	Palvelu	Ruotsinkielinen vähemmistö	Ruotsinkielinen enemmistö	Suomenkielinen vähemmistö
2020		Varhaiskasvatus	9.50	9.80	8.90
2020	Terveydenhuollon indeksi	Äitiys- ja lastenneuvola	8.80	9.70	9.00
2020	Terveydenhuollon indeksi	Hammashoito	7.50	9.60	9.00
2020	Terveydenhuollon indeksi	Terveyskeskushoitajan vastaanotto	7.70	9.60	8.50
2020	Terveydenhuollon indeksi	Terveyskeskuslääkärin vastaanotto	7.60	9.40	8.10
2020	Terveydenhuollon indeksi	Mielenterveyspalvelut	7.50	8.90	8.60
2020	Terveydenhuollon indeksi	Päivystys	7.20	9.10	8.10
2020	Terveydenhuollon indeksi	Sairaalahoito	7.30	8.70	8.70
2020	Sosiaalihuollon indeksi	Sosiaalityö	7.60	9.10	8.10
2020	Sosiaalihuollon indeksi	Vanhustenhoito	8.10	9.40	8.20
2020	Sosiaalihuollon indeksi	Kotihoito ja kotipalvelu	7.90	9.30	8.20
2020	Sosiaalihuollon indeksi	Vammaispalvelut ja tukitoimet	7.90	8.70	8.20
		Palvelu

Päivitetty 1.6.2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon kielen kannalta annetut keskiarvosanat

Indeksi:

Vuosi	Indeksi	Ruotsinkielinen enemmistö	Ruotsinkielinen vähemmistö	Suomenkielinen vähemmistö
2016	Sosiaali- ja terveydenhuolto		7.60	8.60
2016	Sosiaalihuolto		7.70	8.30
2016	Terveydenhuolto		7.60	8.60
2020	Sosiaali- ja terveydenhuolto	9.30	7.70	8.50
2020	Sosiaalihuolto	9.30	7.90	8.20
2020	Terveydenhuolto	9.30	7.60	8.50
	Indeksi

Päivitetty 1.6.2023

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden keskimääräisten kieliarvosanojen vertailun helpottamiseksi käytetään indeksejä, joissa eri palvelut on yhdistetty alla olevan taulukon mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksi	Terveydenhuollon indeksi	Sosiaalihuollon indeksi
Terveyskeskuslääkärin vastaanotto	Terveyskeskuslääkärin vastaanotto
Terveyskeskushoitajan vastaanotto	Terveyskeskushoitajan vastaanotto
Äitiys- ja lastenneuvola	Äitiys- ja lastenneuvola
Päivystys	Päivystys
Sairaalahoito	Sairaalahoito
Hammashoito	Hammashoito
Mielenterveyspalvelut	Mielenterveyspalvelut
Sosiaalityö		Sosiaalityö
Vanhustenhuolto		Vanhustenhuolto
Kotihoito ja kotipalvelu		Kotihoito ja kotipalvelu
Vammaispalvelut ja tukitoimet		Vammaispalvelut ja tukitoimet

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKielibarometri 2020, kaaviot 3.1, 3.4 ja 3.1, Marina Lindell / Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2021:2.

Yleisradion tuottaman ruotsinkielisen sisällön kehitys

Nostoja vuodelta 2021

89 %

Svenska Ylen viikoittain tavoittama osuus suomenruotsalaisista

7,2 / 10

Svenska Ylen arvosana merkityksestä henkilökohtaisessa mediankäytössä

2 593

tuntia TV-lähetyksiä (Yle Fem)

18 065

tuntia radio-ohjelmia (Svenska Yle)

Päivitetty 1.6.2023

Svenska Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä (arvosana skaalalla 1–6, jossa 1 = ”erittäin huonosti” ja 6 = ”erittäin hyvin”)

Vuosi	6	5	4	3	2	1	En osaa sanoa
2019	10.00	43.00	36.00	8.00	2.00	0.00	0.00
2020	11.00	45.00	30.00	10.00	2.00	1.00	0.00
2021	11.00	42.00	33.00	9.00	2.00	2.00	0.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenYlen hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle 2021, s. 36–38

Sulje

Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielten käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki, jolla turvataan saamenkielisille oikeus asioida viranomaisessa omalla kielellään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.

Sämikielah

Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug. Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikielâi kevttimist virgeomâháin lii asâttum jieijâs laahâ, moin sämikielâláid torvejuvvoo vuoigâdvuotâ ášástâllâđ virgeomâháin jieijâs kielân. Suomâst sárnojeh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ. Puoh Suomâst sarnum sämikielah láá uhkevuálásiih kielah.

Sámegielat

Sápmelaččat leat Suoma ja Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot. Sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovdánahtti gielaset ja kultuvrraset. Sámegielaid geavaheamis eiseválddiid olis lea ásahuvvon iežas láhka, mainna dorvvastuvvo sámegielalaččaide vuoigatvuohta dikšut earániid eiseválddiid olis iežaset gillii. Suomas hubmojuvvojit golbma sámegiela: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela. Visot Suomas hubmon sámegielat leat uhkivuloš gielat.

Sääʹmǩiõl

Säʹmmla liâ Lääʹddjânnam da Euroopp unioon vuuʹdoʹdinak alggmeer. Säʹmmlainalggmeeran lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs. Sääʹmǩiõli âânnmõõžžâst veʹrǧǧniiʹǩǩin lij šiõttuum jiijjâs lääʹǩǩ, koin tuõrvât sääʹmǩiõllsaid vuõiggâdvuõtt äʹššeedveʹrǧǧniiʹǩǩin jiijjâs ǩiõlin.Lääʹddjânnmestmainstet kolmm sääʹmǩiõl:tâʹvvsääʹm,aanarsääʹm da nuõrttsääʹm. Puk Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl liâ vaarvuâla ǩiõl.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu

Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään

Vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään

Vuosi	Alue	Hyvin	Tyydyttävästi	Huonosti	Ei lainkaan	En osaa sanoa
2020	Kotiseutualueella	7.00	30.00	45.00	3.00	15.00
2020	Kotiseutualueen ulkopuolella	2.00	22.00	25.00	20.00	31.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020 – selvitys saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1

Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina

Vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina

Vuosi	Alue	Parantunut	Pysynyt ennallaan	Huonontunut	En osaa sanoa
2020	Kotiseutualueella	39.00	37.00	4.00	20.00
2020	Kotiseutualueen ulkopuolella	41.00	22.00	3.00	34.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020 – selvitys saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1

Arvio saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista saamen kielilain toteutumista koskevassa kertomuksessa

Saamen kielen toimiston sekä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston mukaan saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu perustuslain 17.3 §:n ja saamen kielilain tarkoittamalla tavalla. Puutteita on erityisesti saamenkielisen henkilöstön määrässä, palveluiden saavutettavuudessa sekä siinä, että saamelaisen on saamen kielilain 1 §:n vastaisesti edelleen usein vedottava erikseen kielellisiin oikeuksiinsa, jotta ne toteutuisivat. Heikoimmassa asemassa ovat inarin- ja koltansaamenkieliset. Myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Palveluiden siirtyessä verkkoon ja valtakunnallisiin palvelupuhelimiin, viranomaiset eivät ole huomioineet mahdollisuutta saamenkieliseen asiointiin. Sähköiseen asiointiin ei ole mahdollisuutta.

Saamelaisten kielelliset oikeudet saamelaisten kotiseutualueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa toteutuvat heikosti (mm. Saamebarometri, 2016). Saamenkieliset vanhukset saavat kotipalvelua tai palveluasumisyksiköissä tarjottavaa palvelua omalla äidinkielellään saamenkielisen työntekijän ollessa työvuorossa. Saamenkielisistä työntekijöistä on puutetta erityisesti lääkäripalveluissa, neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä ikääntyneiden ihmisten laitos- ja palveluasumispalveluissa.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 alkaen ollut erillinen määräraha saamelaisten kotiseutualueen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Rahoitus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta ja on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Erillisrahoitus on erityisen merkittävä koltan- ja inarinsaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamisessa, mutta määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja sisällöissä on pystytty huomioimaan kielen lisäksi myös saamelaisten asiakkaiden kulttuuriset erityispiirteet. Avustus oli vuonna 2019 yhteensä 480 000 €. Erillismäärärahaan ei ole kuitenkaan tehty indeksikorotusta vuoden 2004 jälkeen.

Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla saamenkieliset palvelut toteutuvat paikoitellen heikosti johtuen saamenkielisen ammattihenkilöstön vähyydestä ja koska palveluista tiedotetaan heikosti. Kertomuskaudella huolenaiheena on myös saamenkielisten palveluiden toteutuminen sote-uudistuksessa ja sen rahoitus. Maakuntamallin säästöpaineiden pelätään heikentävän saamenkielisten palveluita entisestään. Saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen on panostettava lisäämällä saamenkielisen väestön kouluttautumismahdollisuuksia saamelaisten kotiseutualueella sekä järjestämällä aktiivisesti eritasoista kieli- ja kulttuurikoulutusta.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kertomus saamen kielilain toteutumisesta v. 2016–2019 (Saamen kielilain 29 §:n mukaiset kertomukset saamelaiskäräjille), Saamen kielen toimisto & saamelaiskäräjien asettama kielineuvosto

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain (kielittäin)

Vuosi	Kaikki yhteensä	Inarinsaame	Koltansaame	Pohjoissaame	Kotiseutualueen ulkopuolella	Kotiseutualueella
2018	456	68	28	360	155	301
2019	502	66	46	390	181	321
2020	486	62	47	377	211	275
2021	479	81	54	344	216	263

Päivitetty 1.6.2023

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät (kotiseutualue)

Vuosi	Kaikki yhteensä	Inarinsaame	Koltansaame	Pohjoissaame	Kotiseutualueen ulkopuolella	Kotiseutualueella
2018	456	68	28	360	155	301
2019	502	66	46	390	181	321
2020	486	62	47	377	211	275
2021	479	81	54	344	216	263

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamenkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lukumäärä

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärä

Alue:

Opetustaso:

Lukuvuosi	Alue	Opetustaso	inarinsaame	koltansaame	pohjoissaame	Inarinsaame	Koltansaame	Pohjoissaame	Kaikki kielet	Kotiseutualueella	Kotiseutualueen ulkopuolella
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Perusopetus	0	0	16	0	0	16	16	0	16
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Esiopetus	0	0	0	0	0	Alle 5	0	0	0
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Lukio	0	0	0	0	0	0	0	0	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Perusopetus	40	0	150	40	Alle 5	150	190	190	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Esiopetus	0	0	31	Alle 5	0	31	31	31	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Lukio	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Alue	Opetustaso

Päivitetty 1.6.2023

Kuvaajassa esitetyn lisäksi lukuvuonna 2021–2022 koltansaamenkielisessä perusopetuksessa oli koko maassa alle 5 oppilasta. Emme julkaise tarkkoja lukuja tietosuojasyistä.

Oppilasmäärät lukuvuosina opetustasoittain lukuvuonna 2021–2022

Alue:

Lukuvuosi	Alue	Opetustaso	inarinsaame	koltansaame	pohjoissaame	Inarinsaame	Koltansaame	Pohjoissaame	Kaikki kielet	Kotiseutualueella	Kotiseutualueen ulkopuolella
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Perusopetus	0	0	16	0	0	16	16	0	16
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Esiopetus	0	0	0	0	0	Alle 5	0	0	0
2021-2022	Kotiseutualueen ulkopuolella	Lukio	0	0	0	0	0	0	0	0	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Perusopetus	40	0	150	40	Alle 5	150	190	190	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Esiopetus	0	0	31	Alle 5	0	31	31	31	0
2021-2022	Kotiseutualueella	Lukio	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Alue

Päivitetty 1.6.2023

Kuvaajassa esitetyn lisäksi lukuvuonna 2021–2022 oli koko maassa koltansaamenkielisessä perusopetuksessa ja inarinsaamenkielisessä esiopetuksessa sekä pohjoissaamenkielisessä esiopetuksessa kotiseutualueen ulkopuolella alle 5 oppilasta. Emme julkaise tarkkoja lukuja tietosuojasyistä.

Saamelaisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät

Kategoria:

Vuosi	Kategoria	Lukumäärä
2018	Äidinkieliset	98
2018	Kieli- ja kulttuuripesät	106
2019	Äidinkieliset	91
2019	Kieli- ja kulttuuripesät	79
2020	Äidinkieliset	96
2020	Kieli- ja kulttuuripesät	80
	Kategoria

Päivitetty 1.6.2023

Alle kouluikäisistä saamelaislapsista jo 70 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Nämä lapset ovat omakielisten ja -kulttuuristen palvelujen osalta kaikkein heikoimmassa asemassa. Huolimatta siitä, että varhaiskasvatuslaki velvoittaa omakielisen varhaiskasvatuksen järjestämistä myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamenkielisille lapsille, vain osa lapsista on omakielisten palveluiden piirissä, koska kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on saatavilla vain vähän saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita.

Kieli- ja kulttuuripesien lapsimäärät kielittäin

Vuosi	Inarinsaame	Koltansaame	Pohjoissaame
2018	26	8	72
2019	24	8	47
2020	24	8	48

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Yleisradion tuottaman saamenkielisen sisällön kehitys

Yleistä

Yle Sápmi on osa uutis- ja ajankohtaistoimintaa Ylellä. Tehtäviin kuuluvat saamenkieliset ja saamelaiskulttuuria koskevat sisällöt ja palvelut, jotka tukevat saamen kielten ja kulttuurin elinvoimaa. Yle Sápmi tuottaa säännöllisesti audio-, video- sekä tekstisisältöä kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä eli inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi sekä suomeksi. Uutis- ja ajankohtaissisältöjen lisäksi tarjontaan kuuluu kulttuuria, lasten- ja nuorten ohjelmia sekä hengellisiä sisältöjä radioon, televisioon, verkkoon, Yle Areenaan ja sosiaaliseen mediaan. Saamenkielisellä toimituksella on toimittajia Inarissa, Enontekiöllä sekä Utsjoella, ja lisäksi pääkaupunkiseudulla.

Nostoja vuodelta 2021

8 tuntia

saamenkielistä radio-ohjelmaa päivässä

Yle Sámi Radio kanava lähettää radio-ohjelmaa noin 8h arkipäivisin. Radio-ohjelman määrä hieman aleni vuonna 2021, koska nuorten aikuisten radio-ohjelmaa on siirretty sosiaaliseen mediaan radiosta.

154 000

saamenkielisten uutisten katsojakeskiarvo

Saamenkielisille television katsojille Yle Sápmi tarjosi vuonna 2021 pääasiassa uutisia, ajankohtais- ja lastenohjelmia.

1 000

saamenkielistä verkkoartikkelia

Verkkoartikkeleita saameksi julkaistiin vuonna 2021 noin 1 000 ja niillä oli keskimäärin runsaat 55 000 verkkolatausta viikossa.

Päivitetty 1.6.2023

Saamenkieliset palvelut radiossa ja televisiossa 2017–2021

Saamenkieliset palvelut radiossa ja televisiossa 2017-2021

vuosi	tv:n ohjelmatunnit	radion ohjelmatunnit
2017	143	2265
2018	147	2163
2019	147	2174
2020	192	2069
2021	133	1972

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenYleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle 2021

Saamenkielisten palveluiden digitalisaatio

Yli 40 %

saamenkielisistä käyttäisi sähköisiä palveluita enemmän omalla äidinkielellään

viranomaista, joilla on saamenkielisiä verkkolomakkeita

viranomainen, joka tarjoaa sähköisiä asiointipalveluita saameksi

Saamelaiskäräjien vuonna 2021 valtioneuvostolle antaman kertomuksen mukaan digitalisaatio ja palveluiden siirtyminen suuriin sähköisiin järjestelmiin on vaikeuttanut merkittävästi saamenkielisten palveluiden saatavuutta, koska näissä saamenkieliset palvelut on jätetty huomioimatta kokonaan, eivätkä viranomaiset ole resursoineet tarpeeksi näiden palveluiden kehittämistä.

Vuoden 2022 kertomuksen mukaan Saamelaiskäräjät perusti kertomusvuonna saamenkielisten viranomaispalveluiden verkoston Mii ovttas, jonka toiminnan myötä on ollut huomattavissa positiivista kehitystä viranomaisten halukkuudessa kehittää saamenkielisiä palveluitaan. Suurimpana haasteena kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta voidaan kuitenkin pitää saamenkielisen sähköisten asiointikanavien puuttumisen kokonaan viranomaispalveluissa.

Saamelaiskäräjistä annetun lain 7 §:n mukaan Saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Jos saamen kieltä voisi käyttää nykyistä laajemmin kunnan ja valtion sähköisessä asioinnissa, käyttäisitkö saamenkielistä palvelua?

Vuosi	Alue	Kyllä	En	En osaa sanoa
2020	Kotiseutualueella	49.00	18.00	33.00
2020	Kotiseutualueen ulkopuolella	39.00	25.00	36.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020, Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1

Saamenkielisten digitaalisten palveluiden saatavuus niiden keskeisten viranomaisten ja toimijoiden osalta, joihin saamen kielilakia sovelletaan

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto on tarkastellut digitaalisten palveluiden osalta sähköisten asiointipalveluiden ja digitaalisten lomakkeiden saatavuutta, eli mitä sähköisiä asiointipalveluja on saatavilla saamen kielillä ja mitkä viranomaiset tarjoavat saamenkielisiä palveluja sähköisesti verkkosivuillaan. Tiedot on kerätty niiden keskeisten viranomaisten ja toimijoiden osalta, joihin saamen kielilakia sovelletaan, sekä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen eli pohjois-, inarin- ja koltansaamen osalta.

Viranomaisten palvelut ovat nykyään jo pitkälti verkkopalveluita, mutta saamelaiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti voi asioida viranomaisissa omalla kielellään. Saamenkielisiä sähköisiä asiointipalveluja on ainoastaan yksi, Poliisin asiointipalvelu, joka on toteutettu ainoastaan pohjoissaamen kielellä. Muilla saamen kielillä ei ole ainuttakaan sähköistä asiointipalvelua.

Saamenkielisiä sähköisiä lomakkeita on Digi- ja väestötietovirastolla, Kelalla, Maanmittauslaitoksella, Melalla, Poliisilla, Ulosottolaitoksella, Verohallinnolla ja eduskunnan oikeusasiamiehellä. Viranomaisten sähköisten lomakkeiden määrä vaihtelee yhdestä lomakkeesta yli kolmeenkymmeneen lomakkeeseen. Yhteensä lomakkeita on 156 kappaletta, joista 87 on pohjoissaameksi, 38 inarinsaameksi ja 31 koltansaameksi (tilanne helmikuussa 2023). Useimmilla viranomaisilla on ainoastaan pohjoissaamenkielisiä sähköisiä lomakkeita, mutta kaikilla kolmella saamen kielellä lomakkeita on Kelalla ja Ulosottolaitoksella.

Viranomaisilla on jo melko paljon saamenkielisiä verkkosivuja. Osa viranomaisista käyttää verkkosivuillaan aktiivisesti kolmea saamen kieltä rinnakkain, näin tekevät esimerkiksi Inarin kunta, Kela, Ulosottolaitos ja Paliskuntain yhdistys. Joillain viranomaisilla on verkkosivut pohjoissaameksi ja lisäksi saattaa olla hieman sisältöjä inarin- ja koltansaameksi. Osalla viranomaisista on verkkosivuillaan erittäin niukasti tai ei lainkaan sisältöjä saamen kielillä.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto

Sulje

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakieli voi kuitenkin olla henkilön äidinkieli myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on hyvin vähän, ja kieli on vakavasti uhanalainen.

Tiedonsaanti viittomakielellä

Ministeriöiden tuottama viittomakielinen materiaali

Ministeriöitä on Suomessa yhteensä 12. Kaikilta ministeriöiltä ei saatu vastausta tiedon keräysajankohtana.

Ministeröiden tuottama viittomakielinen materiaali (vuosittain)

Vuosi	Ministeriö	On tuottanut	Ei ole tuottanut	suomalainen viittomakieli	suomenruotsalainen viittomakieli
2021	LVM	1	0	1	1
2021	MMM	0	1	0	0
2021	OKM	0	0	0	0
2021	OM	1	0	1	1
2021	PLM	1	0	1	0
2021	SM	1	0	1	0
2021	STM	1	0	1	0
2021	TEM	0	0	0	0
2021	UM	0	1	0	0
2021	VM	1	0	1	0
2021	VNK	1	0	1	1
2021	YM	0	1	0	0
2022	LVM	1	0	1	1
2022	MMM	1	0	1	1
2022	OKM	0	0	0	0
2022	OM	1	0	1	1
2022	PLM	1	0	1	0
2022	SM	1	0	1	1
2022	STM	1	0	1	0
2022	TEM	0	0	0	0
2022	UM	0	1	0	0
2022	VM	1	0	1	0
2022	VNK	1	0	1	1
2022	YM	0	1	0	0

Päivitetty 1.6.2023

Ministeröiden tuottama viittomakielinen materiaali (ministeriöittäin)

Vuosi:

Vuosi	Ministeriö	On tuottanut	Ei ole tuottanut	suomalainen viittomakieli	suomenruotsalainen viittomakieli
2021	LVM	1	0	1	1
2021	MMM	0	1	0	0
2021	OKM	0	0	0	0
2021	OM	1	0	1	1
2021	PLM	1	0	1	0
2021	SM	1	0	1	0
2021	STM	1	0	1	0
2021	TEM	0	0	0	0
2021	UM	0	1	0	0
2021	VM	1	0	1	0
2021	VNK	1	0	1	1
2021	YM	0	1	0	0
2022	LVM	1	0	1	1
2022	MMM	1	0	1	1
2022	OKM	0	0	0	0
2022	OM	1	0	1	1
2022	PLM	1	0	1	0
2022	SM	1	0	1	1
2022	STM	1	0	1	0
2022	TEM	0	0	0	0
2022	UM	0	1	0	0
2022	VM	1	0	1	0
2022	VNK	1	0	1	1
2022	YM	0	1	0	0
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Kuvaajassa tyhjänä näkyvät ne ministeriöt, joilta ei joko saatu vastausta tai jotka eivät tuottaneet lainkaan viittomakielistä materiaalia kyseisenä vuonna.

Vastaajien arvio siitä, ovatko julkisten palvelujen tarjoajat edistäneet kolmen viime vuoden aikana viittomakielen käyttöä ja tiedonsaantia viittomakielellä (%)

Vastaajien arvio kysymykseen ”ovatko julkisten palvelujen tarjoajat edistäneet kolmen viime vuoden aikana viittomakielen käyttöä ja tiedonsaantia viittomakielellä?” (%)

Vuosi	Tilanne on huonontunut paljon	Tilanne on jonkin verran huonontunut	Tilanne on pysynyt ennallaan	Kyllä, jonkin verran	Kyllä, paljonkin	En osaa sanoa
2020	3.00	10.00	35.00	32.00	3.00	17.00

Päivitetty 1.6.2023

Vastaajien näkemykset siitä, miten he löytävät viittomakielellä tuotettua tietoa viranomaisten ylläpitämillä sivustoilla (%)

Vuosi	En löydä tietoja lainkaan viittomakielellä	Huonosti	Tyydyttävästi	Helposti	Erittäin helposti	En osaa sanoa
2020	18.00	16.00	28.00	15.00	3.00	20.00

Päivitetty 1.6.2023

Vastaajien näkemykset siitä, miten digitaaliset palvelut toimivat viittomakielellä julkisten palveluntarjoajien ylläpitämillä sivustoilla (%)

Vastaajien näkemykset siitä, miten digitaaliset palvelut toimivat heidän omalla kielellään julkisten palveluntarjoajien ylläpitämillä sivustoilla (%)

Vuosi	En ole käyttänyt palveluja	Tarjotut digitaaliset palvelut eivät ole toimivia viittomakieltä käyttäville	Käytän palveluja suomeksi	Käytän palveluja ruotsiksi	Olen saanut halutessani viittomakielistä palvelua	En osaa sanoa
2020	22.00	18.00	40.00	2.00	6.00	12.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kysely ministeriöiden viestintäjohtajille, oikeusministeriö
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenViittomakielibarometri 2020, kuviot 13, 14 ja 15, Päivi Rainò / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:4

Tulkkauspalveluiden saatavuus ja laatu

Vastaajien (n=326) kokemukset erilaisista julkisten palvelujen tarjoajista, joilla on etukäteen ollut tiedossa, että vastaaja käyttää tulkkia

Vastaajien kokemukset erilaisista julkisten palvelujen tarjoajista, joilla on etukäteen ollut tiedossa, että vastaaja käyttää tulkkia

Palvelu:

Vuosi	Palvelu	Tulkki oli tilattu minua varten paikalle koko ajaksi	Paikalle oli tilattu tulkki minua varten vain osaksi aikaa	Tilasin itse tulkin paikalle	Sain asiani hoidettua paikan päällä kirjoittamalla, esimerkiksi paperille / puhelimen näytölle	Hoidin asiani etänä tekstiviestillä / sähköpostilla	En saanut asiaani lainkaan hoidettua	Muu ratkaisu
2020	Terveyden tai sairauden hoito	45	15	140	25	8	1	14
2020	Sairaalahoito	58	35	76	10	3	3	14
2020	Sosiaalitoimisto	19	2	120	10	16	3	5
2020	Vanhusten palvelut	3	2	32	5	1	1	0
2020	Kotisairaanhoito ja kotipalvelu	3	2	19	5	1	1	0
2020	Vammaispalvelut	8	2	66	3	33	6	5
2020	Päivähoitoon liittyvä asiointi	7	1	46	2	2	0	3
2020	Perusopetukseen liittyvä asiointi	7	2	67	3	7	0	4
2020	TE-toimiston palvelut	3	0	96	3	26	4	4
2020	Poliisi	17	4	80	17	13	1	7
2020	Tuomioistuin	18	4	12	1	2	2	0
2020	Muu kunnan tai valtion viranomainen	4	1	58	4	11	2	2
	Palvelu

Päivitetty 1.6.2023

Vastaukset kysymykseen “Jos olet ilmoittanut viranomaiselle tai toimihenkilölle etukäteen tarvitsevasi palvelua viittomakielellä, miten asia on yleensä järjestynyt?” (monivalinta, % vastauksista)

Vuosi	Tilaan itse tulkin Kelasta	Pyydän toimihenkilöä tai viranomaista tilaamaan tulkin	Kanssani asioidaan kirjoittamalla paperille, älypuhelimeen jne.	Toimihenkilö tai viranomainen tilaa tulkin oma-aloitteisesti	Kanssani asioidaan puhumalla	En osaa sanoa	Toimihenkilö tai viranomainen ei saa palvelua järjestymään viittomakielellä	Minua aletaan vältellä	Minut jätetään yksin	Tilanne etenee muulla tavalla
2020	61.00	22.00	16.00	13.00	8.00	7.00	5.00	2.00	2.00	2.00

Päivitetty 1.6.2023

Vastaajien (n=267) ilmoittamat vaihtoehtoiset toimintatavat, kun julkinen palveluntarjoaja ei ole järjestänyt tulkkausta (monivalinta, % vastauksista)

Vastaajien ilmoittamat vaihtoehtoiset toimintatavat, kun julkinen palveluntarjoaja ei ole järjestänyt tulkkausta (monivalinta, % vastauksista)

Vuosi	Vaihdan kieltä (esim. kirjoitan viestini suomeksi)	Keskeytän asioimiseni / poistun paikalta	En osaa sanoa	Teen asiasta valituksen	Jatkan viittomakielen käyttämistä	Muu ratkaisu	Pyydän, että joku muu henkilö palvelee minua
2020	38.00	24.00	13.00	11.00	9.00	10.00	7.00

Päivitetty 1.6.2023

Kelan tulkkitilausten määrä ja tilaukset, joihin tulkkia ei löytynyt

asiakasryhmä:

vuosi	asiakasryhmä	tilauksia yhteensä	tulkkia ei löytynyt	tulkkia ei löytynyt (%)
2018	Kuulonäkövammainen	27235	1209	4.40
2018	Kuulovammainen	87564	2822	3.20
2018	Puhevammainen	49196	3375	6.90
2019	Kuulonäkövammainen	28071	1152	4.10
2019	Kuulovammainen	91712	2929	3.20
2019	Puhevammainen	54405	3507	6.40
2020	Kuulonäkövammainen	25328	540	2.10
2020	Kuulovammainen	79634	1529	1.90
2020	Puhevammainen	48601	2176	4.50
2021	Kuulonäkövammainen	22481	869	3.90
2021	Kuulovammainen	83049	2505	3.00
2021	Puhevammainen	48514	3097	6.40
2022	Kuulonäkövammainen	24594	1741	7.10
2022	Kuulovammainen	88897	4486	5.00
2022	Puhevammainen	51622	4625	9.00
	asiakasryhmä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenViittomakielibarometri 2020, kuviot 9, 10 ja 11, Päivi Rainò / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:4
KELA:n tulkkaustilaukset vuosilta 2018–2022

Yleisradion tuottaman viittomakielisen sisällön kehitys

Nostoja vuodelta 2021

320 000

viittomakielisten tv-uutisten katsojakeskiarvo

61 000

viittomakielisen keskusteluohjelman ”Mikaela & Thomas” katsojakeskiarvo

320

tuntia Ylen tuottamaa viittomakielistä palvelua tv-kanavilla ja Yle Areenassa

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenYLE:n hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle 2021

Sulje

Romaniväestön lukumäärän Suomessa arvioidaan olevan 10 000–12 000. Heistä kolmasosa puhuu romanikieltä. Romanikieli toimii lähinnä perheen sisäisenä kielenä. Vaikka romaniväestön ensisijainen kieli nykyisin olisikin suomi tai ruotsi, on romanikielellä tärkeä asema romaniväestön kulttuurissa. Suomessa puhutaan romanikielen pohjoista murretta, kaaloa. Suomen romanikieli on vakavasti uhanalainen kieli. Romanikieltä puhuvien lukumäärän on arvioitu vähentyneen 50 vuoden aikana lähes 40 prosentilla.

Kaalengo tšimb

Aro Finitiko them kaalengo džin hin 10 000 – 12 000. Lenna tritto dielos rakkila romanes. Kaalengo tšimb hin neerides huupako arruno tšimb. Vaȟka kaalengo vaaguno tšimb hin aka diives fintiko elle sveittiko tšimb, hin kaalengo tšimbes fuortuno stedos maȟkar kaalengo kultuura. Aro Finitiko them rakkavena kaalengo tšimbako kaalo dialektos. Finitiko kaalengo tšimb hin drouves hoodiakoo teeluno tšimb. Kaalengo tšimbako tšiȟkas rakkibongiirengo džin hin tenkade te kutjuves 50-bereȟesko tiija neer 40 prosentos.

Romanikielen opetukseen osallistuvien lukumäärä

Vuosi	kevätlukukausi	syyslukukausi	oppilasmäärä
2016	67	98	98
2017	56	56	56
2018	66	72	72
2019	74	42	74
2020	44	22	44
2021	37	33	37

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Opetushallituksen romanikielen perusopetusta täydentävän opetuksen tilastot, jotka pohjautuvat kuntien ilmoitukseen oppilasmääristä, joihin kunta saa valtionavustusta

Yleisradion tuottaman romanikielisen sisällön kehitys

Nostoja vuodelta 2021

Romano mirits
-ohjelmatunnit

Romano mirits on viikoittainen 15-minuuttinen radio-ohjelma, joka sisältää ajankohtaista asiaa romaneista ja romanikulttuureista, mukaan lukien romanikieliset uutiset. Ohjelman tavoitteena on edistää romanikielen säilymistä ja kehittämistä. Romano miritsin haastatteluissa käsitellään laajasti yhteiskunnallisia asioita romaninäkökulmasta. Ohjelman kahdesta freelancer-toimittajasta toinen edustaa romaniväestöä. Romano miritsin sisältöjä kehitetään yhteistyössä romaniyhteisön kanssa.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenYleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle 2021

Sulje

Kieli ja kulttuuri

Kansalliskielet

Kansalliskielten puhujien kokema kieli-ilmapiiri

Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista (2020)

Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista

Ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet kotikunnassa vuonna 2020 suomenkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten vähemmistön ja enemmistön mielestä

Ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet kotikunnassa vuonna 2020 suomenkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten vähemmistön ja enemmistön mielestä

Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa viime vuosien aikana (2020)

Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa vuosien aikana

Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kielen kannalta annetut arvosanat

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kielen kannalta annetut arvosanat

Sosiaali- ja terveydenhuollon kielen kannalta annetut keskiarvosanat

Sosiaali- ja terveydenhuollon kielen kannalta annetut keskiarvosanat

Yleisradion tuottaman ruotsinkielisen sisällön kehitys

Svenska Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä (arvosana skaalalla 1–6, jossa 1 = ”erittäin huonosti” ja 6 = ”erittäin hyvin”)

Svenska Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä (arvosana skaalalla 1–6, jossa 1 = ”erittäin huonosti” ja 6 = ”erittäin hyvin”)

Saamen kielet

Sämikielah

Sámegielat

Sääʹmǩiõl

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu

Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään

Vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään

Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina

Vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina

Arvio saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista saamen kielilain toteutumista koskevassa kertomuksessa

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain

Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain (kielittäin)

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät (kotiseutualue)

Saamenkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lukumäärä

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät

Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärä

Oppilasmäärät lukuvuosina opetustasoittain lukuvuonna 2021–2022

Saamelaisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät

Saamelaisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät

Kieli- ja kulttuuripesien lapsimäärät kielittäin