Latauskuvake

Oikeusturva ja hyvä hallinto

Jokaisella on oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi ja ratkaistuksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oikeusturvan toteutumisesta käytännössä vastaavat viime kädessä riippumattomat tuomioistuimet. Myös oikeusavulla ja sillä, että ihmiset tietävät omat oikeutensa, on keskeinen merkitys oikeusturvan toteutumisessa. Hyvään hallintoon puolestaan kuuluu, että viranomaiset kohtelevat kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja tasapuolisesti. Henkilöä ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, iän tai etnisen taustan perusteella.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto ovat oikeusvaltion kulmakiviä. Oikeudenkäyntien kestolla, kuten myös oikeusavun saatavuudella on tärkeä merkitys oikeusturvan toteutumisessa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten turvapaikanhakijat, saattavat olla erityisen tuen tarpeessa.


Turvapaikanhakijoiden oikeusturva

Turvapaikanhakijoiden oikeusavun kehitys

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuhakemusten määrä suhteessa turvapaikkahakemuksiin 2015–2022

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuhakemusten määrä suhteessa turvapaikkahakemuksiin

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Oikeusavun sähköinen asianhallintajärjestelmä Romeo
  • Maahanmuuttovirasto
Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätökset

Turvapaikanhakijoiden oikeusapupäätösten määrä, myönteisten ja kielteisten päätösten osuus

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Oikeusavun sähköinen asianhallintajärjestelmä Romeo
Valtion talousarviossa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetty määräraha

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Oikeusministeriö
Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut ja mahdolliset seuraamukset 2015–2022

Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut

Päivitetty 1.6.2023

Tehdyistä kanteluista 17 on siirretty käsiteltäväksi oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.

Seuraamukset

Seuraamukset pitävät sisällään myös oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisemat asiat ja niiden mahdolliset seuraamukset.

Valvontalautakunnalle turvapaikka-asioissa tehdyt kantelut: Seuraamukset

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Valvontalautakunta

Oikeudenkäyntien kesto

Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto

Siviiliasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina

Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto

Päivitetty 1.6.2023

Rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika eri vaiheissa kuukausina

Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto

Päivitetty 1.6.2023

Rikosasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina

Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto

Päivitetty 1.6.2023

Hallintoasioissa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika kuukausina

Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden vuosittainen keskimääräinen kesto

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Yhdenvertaisuus on perus- ja ihmisoikeuksien tulkinnassa ja soveltamisessa läpileikkaava periaate. Yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään rakenteilla, kuten lainsäädännöllä. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla. Suomessa on lisäksi syrjinnän seurantajärjestelmä, joka kerää ja tuottaa ilmiötä koskevaa tietoa.


Yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvien rakenteiden vahvistaminen lainsäädännössä

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain päämääränä on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa niiden oikeusturvaa, jotka ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi.

Sanna Marinin hallituskaudella 2019–2023 toteutettiin yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli nykyistä selkeämpi ja toimivampi lainsäädäntö, joka edistäisi ihmisten yhdenvertaisuutta ja ehkäisisi syrjintää yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Hallituksen esitys HE 148/2022 vp eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Lait tulivat voimaan 1.6.2023.

Osittaisuudistuksen myötä yhdenvertaisuusvaltuutetulla on nykyisin toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä. Lisäksi yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajenivat koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Osittaisuudistuksella myös vahvistettiin edellytyksiä puuttua häirintään. Lisäksi mahdollistettiin asian vieminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä asianomistajaa ja kirjattiin lakiin, että lautakunta voi antaa suosituksen hyvityksen määräämisestä. Myös työnantajan yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitetta selkeytettiin.

  • 0
    Aloite
  • 1
    Esi­valmistelu
  • 2
    Perus­valmistelu (virkatyö/ valmistelu­elin)
  • 3
    Lausunto­menettely
  • 4
    Jatko­valmistelu
  • 5
    Valtio­neuvoston päätöksen­teko
  • 6
    Eduskunta­käsittely
  • 7
    Lain vahvis­taminen
  • ..
    Täytäntöön­pano ja seuranta

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytyksenä on, että ne tunnetaan. Oikeuksien haltijoiden eli kaikkien ihmisten on tärkeä tuntea omat oikeutensa ja niiden merkitys, jotta he viime kädessä osaavat myös itse tarpeen tullen vaatia oikeuksiaan toteutettaviksi.


Tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä sopimuksista ja viranomaisista

”Oletko kuullut seuraavista?”, kyllä-vastausten vastaajaryhmittäiset osuudet (%)

Tietoisuus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä sopimuksista ja viranomaisista

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Maailman digitalisoituessa on huolehdittava, että julkiset digitaaliset järjestelmät ovat yhdenvertaisesti kaikkien käytettävissä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja siitä johdettu kansallinen lainsäädäntö edellyttävätkin verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten tekemistä saavutettaviksi kaikille.


Osuus henkilöistä, jotka ovat kokeneet esteitä sähköisten terveyspalveluiden käytössä

Kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä (%)

Päivitetty 1.6.2023

Indikaattori ilmaisee prosenttiosuuden 20 vuotta täyttäneistä, jotka ovat kokeneet esteitä tai huolia sähköisten palvelujen käyttämisessä. Perustuu kysymykseen: ”Mitä mieltä olet seuraavista sähköisiä palveluita koskevista väittämistä?”. Kysymyspatterissa esitettiin:
a) henkilökohtaista tapaamista ei voi korvata sähköisellä yhteydenotolla,
b) tarvitsemani sähköiset palvelut eivät ole esteettömiä minulle esim. näkövamman vuoksi,
c) tarvitsemiani palveluita ei ole saatavilla sähköisesti,
d) minua huolestuttaa henkilökohtaisten tietojeni turvallisuus,
e) tietoliikenneyhteydet ovat liian heikot alueellani,
f) tarvitsen opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön.

Vastausvaihtoehtoina esitettiin: 1) täysin samaa mieltä, 2) jokseenkin samaa mieltä, 3) ei samaa eikä eri mieltä, 4) jokseenkin eri mieltä, 5) täysin eri mieltä. Tarkastelussa on niiden osuus, jotka ovat vastanneet yhteen tai useampaan väittämään vaihtoehdolla 1) täysin samaa mieltä tai 2) jokseenkin samaa mieltä.

Lähteet:


Digipalvelulain mukaisten digitaalisten palveluiden saavutettavuus

Tarkastetut digitaaliset palvelut ja niiden saavutettavuutta koskevat puutteet

Nostoja valvontajaksolta 2020–2021

129

tarkastettua digitaalista palvelua

1

palvelu, jossa ei havaittu saavutettavuuspuutteita

128

palvelua, joissa saavutettavuuspuutteita

Aluehallintovirasto on saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkastaa digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimusten noudattamista Euroopan komission (EU) 2018/1524 täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, jossa säädetään valvonnan reunaehdoista ja valvontaotosten määrästä. Valvonta kattaa sekä verkkosivustoja että mobiilisovelluksia. Valvonnan kokonaisuuteen kuuluvat komission valvontaohjelman mukaisen valvonnan lisäksi saavutettavuuskantelut.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus

Saapuneet kantelut

Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Saapuneet kantelut

Päivitetty 1.6.2023

Kirjauskäytänteitä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tarkennettu vuoden 2021 jälkeen. Vuosien 2020–2021 osalta kohtaan Muut sisältyy asioita, jotka eivät kuulu saavutettavuusvalvonnalle.

Kantelussa mainittu saavutettavuuspuute

Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Kantelussa mainittu saavutettavuuspuute

Päivitetty 1.6.2023

Yksittäisessä kantelussa voi olla mainittuina useampi puute.

Annettu ohjaus

Saavutettavuuskantelut ja niiden johdosta annettu viranomaisohjeistus: Annettu ohjaus

Päivitetty 1.6.2023

Ratkaisussa voidaan antaa eritasoista ohjausta kantelussa käsiteltyihin eri asioihin. Annettu ohjaus on kohdistettu annetun ohjauksen vuoden mukaisesti, ei kantelun saapumisen.

Lähteet:

  • Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Henkilöllisyyden todentaminen sähköisessä asioinnissa

Osuus ulkomailla syntyneistä, jolla ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:


Suurella osalla lainvalmisteluhankkeista on ainakin jonkinlaisia kytköksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi on olennaista, että valmisteltavien lakien suhdetta oikeuksiin arvioidaan valmistelun aikana. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskevan ohjeistuksen ja koulutuksen tarkoituksena on tukea lainvalmistelijoita työssään.


Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia koskeva ohjeistus ja koulutus

Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa -oppaan julkaisu ja latauskerrat Valtossa

359

latausta suomenkielisellä oppaalla
(30.11.2022–17.8.2023)

62

latausta ruotsinkielisellä oppaalla
(12.1.–17.8.2023)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Perehdytys lainvalmisteluun -kurssille osallistuneiden määrä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Valtioneuvoston kanslia

Lainvalmistelun peruskurssille osallistuneiden määrä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Valtioneuvoston kanslia

Muut perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät lainvalmistelukoulutukset ja niihin osallistuneiden määrä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Valtioneuvoston kanslia

Vuoden 2022 lainvalmistelijabarometrin ja lainvalmistelun sidosryhmäbarometrin tuloksia

Lainvalmistelun laatubarometri on kyselysovellus, jolla eri ministeriöt mittaavat lainvalmistelun laadun tilaa ja voivat tunnistaa keskeisiä kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran 2022. Lainvalmistelijabarometri (LVB) lähettiin oikeusministeriön toimesta eri ministeriöiden lainvalmisteluun osallistuville asiantuntijoille. Sidosryhmäbarometrin (SRB) jakelu saatiin lausuntopalvelun kautta saatavilla olevista avoimista listoista.

Lue lisää täältä: Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKohti laadukasta lainvalmistelua: Lainvalmisteluprosessin laatuindikaattorit

Vastaukset väittämään ”Lainsäädäntöhankkeilta edellytetyt perustuslaki- ja ihmisoikeusvelvoitteet tunnistetaan hyvin” (%)

Päivitetty 1.6.2023

Vastaukset väittämään ”Lainsäädäntöhankkeissa tunnistetaan riittävän hyvin esitysten vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen” (%)

Päivitetty 1.6.2023

Vastaukset väittämään ”Lainvalmistelijoilla on riittävästi osaamista perustuslaki- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin liittyvissä asioissa ja/tai mahdollisuus saada tarvittaessa tukea oman ministeriönsä ulkopuolelta” (%)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

  • Lainvalmistelijabarometri 2022
  • Lainvalmistelun sidosryhmäbarometri 2022