Kieli ja kulttuuri
Perustuslaissa taataan jokaisen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, osalta on vahvistettu maamme kaksikielisyys. Myös vähemmistöryhmien, kuten saamelaisten ja romanien, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet nauttivat perustuslain suojaa. Viittomakieli voidaan kielellisenä järjestelmänä rinnastaa puhuttuihin kieliin.
Suomi on kaksikielinen maa, jonka kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokainen saa käyttää suomea tai ruotsia viranomaisten kanssa asioidessaan. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että yhteiskunnallisia palvelut järjestetään molemmilla kansalliskielillä. Myös koulutus ja tiedonvälitys omalla kielellä ovat tärkeitä perustekijöitä kielellisten oikeuksien toteutumisessa.
Kansalliskielten puhujien kokema kieli-ilmapiiri
Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista (2020)
Ruotsin- ja suomenkielisten kokemus kotikuntansa kieliryhmien välisistä suhteista
Päivitetty 1.6.2023
Ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet kotikunnassa vuonna 2020 suomenkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten vähemmistön ja enemmistön mielestä
Ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet kotikunnassa vuonna 2020 suomenkielisen vähemmistön ja ruotsinkielisten vähemmistön ja enemmistön mielestä
Päivitetty 1.6.2023
Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa viime vuosien aikana (2020)
Kokemus suomen- ja ruotsinkielisten välisten suhteiden muutoksesta kunnassa vuosien aikana
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKielibarometri 2020, kaaviot 2.1, 2.2 ja 2.4, Marina Lindell / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:2
Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kielen kannalta annetut arvosanat
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kielen kannalta annetut arvosanat
Päivitetty 1.6.2023
Sosiaali- ja terveydenhuollon kielen kannalta annetut keskiarvosanat
Sosiaali- ja terveydenhuollon kielen kannalta annetut keskiarvosanat
Päivitetty 1.6.2023
Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden keskimääräisten kieliarvosanojen vertailun helpottamiseksi käytetään indeksejä, joissa eri palvelut on yhdistetty alla olevan taulukon mukaisesti.
| Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksi | Terveydenhuollon indeksi | Sosiaalihuollon indeksi |
|---|---|---|
| Terveyskeskuslääkärin vastaanotto | Terveyskeskuslääkärin vastaanotto | |
| Terveyskeskushoitajan vastaanotto | Terveyskeskushoitajan vastaanotto | |
| Äitiys- ja lastenneuvola | Äitiys- ja lastenneuvola | |
| Päivystys | Päivystys | |
| Sairaalahoito | Sairaalahoito | |
| Hammashoito | Hammashoito | |
| Mielenterveyspalvelut | Mielenterveyspalvelut | |
| Sosiaalityö | Sosiaalityö | |
| Vanhustenhuolto | Vanhustenhuolto | |
| Kotihoito ja kotipalvelu | Kotihoito ja kotipalvelu | |
| Vammaispalvelut ja tukitoimet | Vammaispalvelut ja tukitoimet |
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKielibarometri 2020, kaaviot 3.1, 3.4 ja 3.1, Marina Lindell / Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2021:2.
Yleisradion tuottaman ruotsinkielisen sisällön kehitys
Nostoja vuodelta 2024
86 %
Svenska Ylen viikoittain tavoittama osuus suomenruotsalaisista
4,6 / 6
ruotsinkielisen yleisön Svenska Ylelle antama arvosana tehtävässään onnistumisessa
55 %
Yle Fem -kanavan viikoittain tavoittama osuus katsojista
77 %
ruotsinkielisistä pitää Yleä merkityksellisenä henkilökohtaisessa mediankäytössään
Päivitetty 10.12.2025
Svenska Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä (arvosana skaalalla 1–6, jossa 1 = ”erittäin huonosti” ja 6 = ”erittäin hyvin”)
Svenska Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä (arvosana skaalalla 1–6, jossa 1 = ”erittäin huonosti” ja 6 = ”erittäin hyvin”)
Päivitetty 18.3.2025
Lähteet:
Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielten käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki, jolla turvataan saamenkielisille oikeus asioida viranomaisessa omalla kielellään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.
Sämikielah
Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug. Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikielâi kevttimist virgeomâháin lii asâttum jieijâs laahâ, moin sämikielâláid torvejuvvoo vuoigâdvuotâ ášástâllâđ virgeomâháin jieijâs kielân. Suomâst sárnojeh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ. Puoh Suomâst sarnum sämikielah láá uhkevuálásiih kielah.
Sámegielat
Sápmelaččat leat Suoma ja Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot. Sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovdánahtti gielaset ja kultuvrraset. Sámegielaid geavaheamis eiseválddiid olis lea ásahuvvon iežas láhka, mainna dorvvastuvvo sámegielalaččaide vuoigatvuohta dikšut earániid eiseválddiid olis iežaset gillii. Suomas hubmojuvvojit golbma sámegiela: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela. Visot Suomas hubmon sámegielat leat uhkivuloš gielat.
Sääʹmǩiõl
Säʹmmla liâ Lääʹddjânnam da Euroopp unioon vuuʹdoʹdinak alggmeer. Säʹmmlainalggmeeran lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs. Sääʹmǩiõli âânnmõõžžâst veʹrǧǧniiʹǩǩin lij šiõttuum jiijjâs lääʹǩǩ, koin tuõrvât sääʹmǩiõllsaid vuõiggâdvuõtt äʹššeedveʹrǧǧniiʹǩǩin jiijjâs ǩiõlin.Lääʹddjânnmestmainstet kolmm sääʹmǩiõl:tâʹvvsääʹm,aanarsääʹm da nuõrttsääʹm. Puk Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl liâ vaarvuâla ǩiõl.
Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu
Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään
Vastanneiden näkemys palvelun saatavuudesta heidän omalla saamen kielellään
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020 – selvitys saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1
Saamebarometriin 2020 vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina
Vastanneiden näkemys saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehityksestä viime aikoina
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020 – selvitys saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1
Arvio saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista saamen kielilain toteutumista koskevassa kertomuksessa
Saamen kielen toimiston sekä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston mukaan saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu perustuslain 17.3 §:n ja saamen kielilain tarkoittamalla tavalla. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat heikosti. Puutteita on erityisesti saamenkielisen henkilöstön määrässä, palveluiden saavutettavuudessa sekä siinä, että saamelaisen on saamen kielilain 1 §:n vastaisesti edelleen usein vedottava erikseen kielellisiin oikeuksiinsa, jotta ne toteutuisivat. Heikoimmassa asemassa ovat inarin- ja koltansaamenkieliset. Saamelaiskäräjien huomioiden ja kansalaisilta saadun palautteen perusteella saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus ei ole parantunut palveluiden siirryttyä kunnilta Lapin hyvinvointialueelle.
Saamelaiskäräjien mukaan viranomaiset eivät ole huomioineet mahdollisuutta saamenkieliseen asiointiin palveluiden siirtyessä verkkoon ja valtakunnallisiin palvelupuhelimiin. Suullisessa käsittelyssä asiaa ei pääsääntöisesti pystytä antamaan saamen kielen taitoisen työntekijän hoidettavaksi saamen kielilain 19 §:n mukaisesti, vaan palvelu toteutetaan tulkkauksen kautta. Viranomaisten puutteellisten saamenkielisten palvelujen vuoksi saamelaiset joutuvat monesti odottamaan asiansa käsittelyä ja sitä koskevaa päätöstä. Kotiseutualueen ulkopuolella asuu yli puolet saamelaisista, ja heidän on erityisen vaikea saada omakielisiä palveluita.
Saamelaiskäräjien mukaan saamenkielisistä palveluista ei ole tehty helposti saavutettavia ja kielilakia toteutetaan usein minimitasolla. Viranomaisten asenteissa saamen kielilakia kohtaan on kuitenkin nähty positiivista muutosta, ja kolmen Suomessa puhutun saamen kielen käyttö on jonkin verran lisääntynyt viranomaisissa.
Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 alkaen ollut erillinen määräraha saamelaisten kotiseutualueen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Rahoitus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta, ja se on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen ja ohjata kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä ja kehittämistä asuinalueellaan. Erillisrahoitus on erityisen merkittävä koltan- ja inarinsaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamisessa, mutta määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja sisällöissä on pystytty huomioimaan kielen lisäksi myös saamelaisten asiakkaiden kulttuuriset erityispiirteet. Vuonna 2022 saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi myönnettiin 562 000 euroa. [Määrärahan suuruus on pysynyt samana myös vuosina 2023–2025.] Saamelaiskäräjät on toistuvasti esittänyt, että määräraha nostettaisiin vastaamaan saamelaisten palvelutarpeita eli 3 miljoonaan euroon.
Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät saamelaiskäräjien mukaan toteudu perustuslain ja saamen kielilain mukaisesti. Suurimmat huolenaiheet saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisessa sosiaali- ja terveyssektorilla liittyvät saamenkielisen henkilöstön vähyyteen, palveluiden huonoon saavutettavuuteen sekä siihen, että saamelaiset joutuvat usein itse vaatimaan oikeuttaan käyttää omaa kieltään. Tilanne on erityisen heikko inarin- ja koltansaamenkielisten sekä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien kohdalla. Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita pidetään riittämättöminä, eikä digitaalisissa viranomaispalveluissa ole huomioitu saamen kieltä riittävästi. Viranomaisten suhtautumisessa saamen kielilakiin on nähty positiivista kehitystä.
Päivitetty 21.11.2025
Lähteet:
- Saamen kielilain 29 §:n mukainen kertomus saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2020–2023 (Saamen kielilain 29 §:n mukaiset kertomukset saamelaiskäräjille), Saamen kielen toimisto & saamelaiskäräjien asettama kielineuvosto
Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä
Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain
Saamen kielten opetukseen osallistuvien lukumäärä peruskoulussa ja lukiossa vuosittain (kielittäin)
Päivitetty 19.3.2025
Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät (kotiseutualue)
Päivitetty 19.3.2025
Lähteet:
- Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
Saamenkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuvien lukumäärä
Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärät
Saamenkielisen, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen oppilasmäärä
Päivitetty 19.3.2025
- Kuvaajassa esitetyn lisäksi lukuvuonna 2021–2022 koltansaamenkielisessä perusopetuksessa oli koko maassa alle 5 oppilasta. Emme julkaise tarkkoja lukuja tietosuojasyistä.
Oppilasmäärät lukuvuosina opetustasoittain lukuvuonna 2023–2024
Päivitetty 19.3.2025
- Kuvaajassa esitetyn lisäksi lukuvuonna 2023–2024 oli koko maassa koltansaamenkielisessä perusopetuksessa ja inarinsaamenkielisessä esiopetuksessa sekä pohjoissaamenkielisessä esiopetuksessa kotiseutualueen ulkopuolella alle 5 oppilasta. Emme julkaise tarkkoja lukuja tietosuojasyistä.
Saamelaisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät
Saamelaisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät
Päivitetty 19.3.2025
Alle kouluikäisistä saamelaislapsista jo 70 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Nämä lapset ovat omakielisten ja -kulttuuristen palvelujen osalta kaikkein heikoimmassa asemassa. Huolimatta siitä, että varhaiskasvatuslaki velvoittaa omakielisen varhaiskasvatuksen järjestämistä myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamenkielisille lapsille, vain osa lapsista on omakielisten palveluiden piirissä, koska kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on saatavilla vain vähän saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita.
Kieli- ja kulttuuripesien lapsimäärät kielittäin
Kieli- ja kulttuuripesien lapsimäärät kielittäin
Päivitetty 19.3.2025
Lähteet:
- Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
Yleisradion tuottaman saamenkielisen sisällön kehitys
Yleistä
Ylen saamenkielisestä julkisesta palvelusta vastaa pääosin Ylen saamenkielinen toimitus Yle Sápmi. Saamenkielisten sisältöjen aihepiirit käsittelevät monipuolisesti saamelaisyhteisön elämää ja ilmiöitä. Niiden kautta halutaan lisätä tietoisuutta Saamenmaasta sekä vahvistaa saamelaista kieli- ja kulttuuriperinnettä ja identiteettiä. Yle Sápmi tuottaa joka arkipäivä televisioon omaa saamenkielistä tv-uutislähetystä Yle Ođđasat sekä pohjoismaista tv-uutislähetystä Ođđasat. Lisäksi toimitus tuottaa radioon, televisioon, verkkoon, Yle Areenaan ja sosiaaliseen mediaan muuta uutis- ja ajankohtaissisältöä, kulttuurisisältöjä, lasten- ja nuortenohjelmia sekä hengellisiä sisältöjä. Ohjelmavirrassa kuullaan päivittäin kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä. Saamenkielisellä toimituksella on toimittajia Inarissa ja Utsjoella.
Nostoja vuodelta 2024
808 tuntia
saamenkielisiä Yle Areenaan julkaistuja videoita
Yle Areenaan julkaistujen saamenkielisten videoiden määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2023.
8 tuntia
saamenkielistä radio-ohjelmaa päivässä
Yle Sámi Radion kanavalla lähetetään radio-ohjelmaa arkipäivisin noin 8 tuntia, joista 2 tuntia yhteistyössä NRK Sápmin kanssa. Sámi Radion kuuluvuusalue kattaa Lapin pohjoisimmat saamenkieliset alueet ja Rovaniemen.
2,4 milj.
saamenkielisen videomuotoisen ohjelman käynnistystä Yle Areenassa
Vuonna 2024 suosittuja sisältöjä olivat uutisten lisäksi mm. saamenkielinen nuortensarja 8 vuodenaikaa, Uuden Musiikin kilpailun ja Euroviisujen semifinaali- ja finaalilähetykset pohjoissaameksi ja inarinsaameksi kommentoituna.
Päivitetty 21.11.2025
Saamenkieliset palvelut radiossa ja televisiossa
Saamenkieliset palvelut radiossa ja televisiossa 2017-2021
Päivitetty 19.3.2025
Lähteet:
Saamenkielisten palveluiden digitalisaatio
Yli 40 %
saamenkielisistä käyttäisi sähköisiä palveluita enemmän omalla äidinkielellään
8
viranomaista, joilla on saamenkielisiä verkkolomakkeita
1
viranomainen, joka tarjoaa sähköisiä asiointipalveluita saameksi
Saamen kielen toimiston sekä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston laatiman kertomuksen mukaan saamenkielisten digitaalisten palveluiden saatavuudessa on tapahtunut positiivista kehitystä viime vuosina, vaikka saamenkieliset verkkopalvelut ovat yhä hajanaisia ja paikoittain erittäin vaikeasti löydettävissä. Joillakin viranomaisilla on jo melko paljon saamenkielisiä verkkosivuja, vaikka osalla viranomaisista on yhä erittäin niukasti tai ei lainkaan sisältöjä saamen kielillä. Kertomuksessa korostetaankin, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtakunnallisiin puhelinpalveluihin ja palvelujen digitalisoitumiseen.
Vuonna 2022 perustettu Mii ovttas -viranomaisverkosto julkaisi vuonna 2023 opaskirjan, joka on suunnattu saamenkielisten verkkopalveluiden kehittämisen aloittaville tahoille. Oppaan on tarkoitus kannustaa viranomaisia kehittämään palveluitaan saamen kielilain mukaisesti, jotta saamenkielisiä verkkoasiointimahdollisuuksia olisi jatkossa enemmän.
Saamen kielilain 29 §:n mukaan saamen kielen toimisto antaa yhdessä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston kanssa vaalikausittain saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
Päivitetty 21.11.2025
Lähteet:
- Saamen kielilain 29 §:n mukainen kertomus saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2020–2023 (Saamen kielilain 29 §:n mukaiset kertomukset saamelaiskäräjille), Saamen kielen toimisto & saamelaiskäräjien asettama kielineuvosto
Jos saamen kieltä voisi käyttää nykyistä laajemmin kunnan ja valtion sähköisessä asioinnissa, käyttäisitkö saamenkielistä palvelua?
Jos saamen kieltä voisi käyttää nykyistä laajemmin kunnan ja valtion sähköisessä asioinnissa, käyttäisitkö saamenkielistä palvelua?
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSaamebarometri 2020, Laura Arola / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:1
Saamenkielisten digitaalisten palveluiden saatavuus niiden keskeisten viranomaisten ja toimijoiden osalta, joihin saamen kielilakia sovelletaan
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto on tarkastellut digitaalisten palveluiden osalta sähköisten asiointipalveluiden ja digitaalisten lomakkeiden saatavuutta, eli mitä sähköisiä asiointipalveluja on saatavilla saamen kielillä ja mitkä viranomaiset tarjoavat saamenkielisiä palveluja sähköisesti verkkosivuillaan. Tiedot on kerätty niiden keskeisten viranomaisten ja toimijoiden osalta, joihin saamen kielilakia sovelletaan, sekä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen eli pohjois-, inarin- ja koltansaamen osalta.
Viranomaisten palvelut ovat nykyään jo pitkälti verkkopalveluita, mutta saamelaiset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti voi asioida viranomaisissa omalla kielellään. Saamenkielisiä sähköisiä asiointipalveluja on ainoastaan yksi, Poliisin asiointipalvelu, joka on toteutettu ainoastaan pohjoissaamen kielellä. Muilla saamen kielillä ei ole ainuttakaan sähköistä asiointipalvelua.
Saamenkielisiä sähköisiä lomakkeita on Digi- ja väestötietovirastolla, Kelalla, Maanmittauslaitoksella, Melalla, Poliisilla, Ulosottolaitoksella, Verohallinnolla ja eduskunnan oikeusasiamiehellä. Viranomaisten sähköisten lomakkeiden määrä vaihtelee yhdestä lomakkeesta yli kolmeenkymmeneen lomakkeeseen. Yhteensä lomakkeita on 156 kappaletta, joista 87 on pohjoissaameksi, 38 inarinsaameksi ja 31 koltansaameksi (tilanne helmikuussa 2023). Useimmilla viranomaisilla on ainoastaan pohjoissaamenkielisiä sähköisiä lomakkeita, mutta kaikilla kolmella saamen kielellä lomakkeita on Kelalla ja Ulosottolaitoksella.
Viranomaisilla on jo melko paljon saamenkielisiä verkkosivuja. Osa viranomaisista käyttää verkkosivuillaan aktiivisesti kolmea saamen kieltä rinnakkain, näin tekevät esimerkiksi Inarin kunta, Kela, Ulosottolaitos ja Paliskuntain yhdistys. Joillain viranomaisilla on verkkosivut pohjoissaameksi ja lisäksi saattaa olla hieman sisältöjä inarin- ja koltansaameksi. Osalla viranomaisista on verkkosivuillaan erittäin niukasti tai ei lainkaan sisältöjä saamen kielillä.
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto
Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakieli voi kuitenkin olla henkilön äidinkieli myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on hyvin vähän, ja kieli on vakavasti uhanalainen.
Tiedonsaanti viittomakielellä
Ministeriöiden tuottama viittomakielinen materiaali
Ministeriöitä on Suomessa yhteensä 12. Kaikilta ministeriöiltä ei saatu vastausta tiedon keräysajankohtana.
Ministeröiden tuottama viittomakielinen materiaali (vuosittain)
Päivitetty 1.6.2023
Ministeröiden tuottama viittomakielinen materiaali (ministeriöittäin)
Päivitetty 1.6.2023
Kuvaajassa tyhjänä näkyvät ne ministeriöt, joilta ei joko saatu vastausta tai jotka eivät tuottaneet lainkaan viittomakielistä materiaalia kyseisenä vuonna.
Vastaajien arvio siitä, ovatko julkisten palvelujen tarjoajat edistäneet kolmen viime vuoden aikana viittomakielen käyttöä ja tiedonsaantia viittomakielellä (%)
Vastaajien arvio kysymykseen ”ovatko julkisten palvelujen tarjoajat edistäneet kolmen viime vuoden aikana viittomakielen käyttöä ja tiedonsaantia viittomakielellä?” (%)
Päivitetty 1.6.2023
Vastaajien näkemykset siitä, miten he löytävät viittomakielellä tuotettua tietoa viranomaisten ylläpitämillä sivustoilla (%)
Vastaajien näkemykset siitä, miten he löytävät viittomakielellä tuotettua tietoa viranomaisten ylläpitämillä sivustoilla (%)
Päivitetty 1.6.2023
Vastaajien näkemykset siitä, miten digitaaliset palvelut toimivat viittomakielellä julkisten palveluntarjoajien ylläpitämillä sivustoilla (%)
Vastaajien näkemykset siitä, miten digitaaliset palvelut toimivat heidän omalla kielellään julkisten palveluntarjoajien ylläpitämillä sivustoilla (%)
Päivitetty 1.6.2023
Lähteet:
- Kysely ministeriöiden viestintäjohtajille, oikeusministeriö
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenViittomakielibarometri 2020, kuviot 13, 14 ja 15, Päivi Rainò / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:4
Tulkkauspalveluiden saatavuus ja laatu
Vastaajien (n=326) kokemukset erilaisista julkisten palvelujen tarjoajista, joilla on etukäteen ollut tiedossa, että vastaaja käyttää tulkkia
Vastaajien kokemukset erilaisista julkisten palvelujen tarjoajista, joilla on etukäteen ollut tiedossa, että vastaaja käyttää tulkkia
Päivitetty 1.6.2023
Vastaukset kysymykseen “Jos olet ilmoittanut viranomaiselle tai toimihenkilölle etukäteen tarvitsevasi palvelua viittomakielellä, miten asia on yleensä järjestynyt?” (monivalinta, % vastauksista)
Vastaukset kysymykseen “Jos olet ilmoittanut viranomaiselle tai toimihenkilölle etukäteen tarvitsevasi palvelua viittomakielellä, miten asia on yleensä järjestynyt?” (monivalinta, % vastauksista)
Päivitetty 1.6.2023
Vastaajien (n=267) ilmoittamat vaihtoehtoiset toimintatavat, kun julkinen palveluntarjoaja ei ole järjestänyt tulkkausta (monivalinta, % vastauksista)
Vastaajien ilmoittamat vaihtoehtoiset toimintatavat, kun julkinen palveluntarjoaja ei ole järjestänyt tulkkausta (monivalinta, % vastauksista)
Päivitetty 1.6.2023
Kelan tulkkitilausten määrä ja tilaukset, joihin tulkkia ei löytynyt
Kelan tulkkitilausten määrä ja tilaukset, joihin tulkkia ei löytynyt
Päivitetty 18.3.2025
Lähteet:
- Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenViittomakielibarometri 2020, kuviot 9, 10 ja 11, Päivi Rainò / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:4
- KELA:n tulkkaustilaukset
Yleisradion tuottaman viittomakielisen sisällön kehitys
Nostoja vuodelta 2024
399 tuntia
videosisältöä suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 152 tunnilla.
362 tuntia
videosisältöä suomalaisella viittomakielellä
38 tuntia
videosisältöä suomenruotsalaisella viittomakielellä
Päivitetty 24.11.2025
Lähteet:
Romaniväestön lukumäärän Suomessa arvioidaan olevan 10 000–12 000. Heistä kolmasosa puhuu romanikieltä. Romanikieli toimii lähinnä perheen sisäisenä kielenä. Vaikka romaniväestön ensisijainen kieli nykyisin olisikin suomi tai ruotsi, on romanikielellä tärkeä asema romaniväestön kulttuurissa. Suomessa puhutaan romanikielen pohjoista murretta, kaaloa. Suomen romanikieli on vakavasti uhanalainen kieli. Romanikieltä puhuvien lukumäärän on arvioitu vähentyneen 50 vuoden aikana lähes 40 prosentilla.
Kaalengo tšimb
Aro Finitiko them kaalengo džin hin 10 000 – 12 000. Lenna tritto dielos rakkila romanes. Kaalengo tšimb hin neerides huupako arruno tšimb. Vaȟka kaalengo vaaguno tšimb hin aka diives fintiko elle sveittiko tšimb, hin kaalengo tšimbes fuortuno stedos maȟkar kaalengo kultuura. Aro Finitiko them rakkavena kaalengo tšimbako kaalo dialektos. Finitiko kaalengo tšimb hin drouves hoodiakoo teeluno tšimb. Kaalengo tšimbako tšiȟkas rakkibongiirengo džin hin tenkade te kutjuves 50-bereȟesko tiija neer 40 prosentos.
Romanikielen opetukseen osallistuvien lukumäärä
Romanikielen opetukseen osallistuvien lukumäärä
Päivitetty 18.3.2025
Lähteet:
- Opetushallituksen romanikielen perusopetusta täydentävän opetuksen tilastot, jotka pohjautuvat kuntien ilmoitukseen oppilasmääristä, joihin kunta saa valtionavustusta
Yleisradion tuottaman romanikielisen sisällön kehitys
Nostoja vuodelta 2024
10 tuntia
romanin kielellä tuotettua audiosisältöä
Yle lähettää Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa Romano mirits -radio-ohjelmaa, joka käsittelee laajasti romaneja koskevia teemoja kuten romanien kouluttautumista. Ohjelman tavoitteena on tukea romanikielen säilymistä ja kehittämistä, ja sen tuotannossa on mukana romanitaustaisia tekijöitä. Romanikulttuuri ja -kieli olivat esillä myös muissa sisällöissä, kuten lyhytdraamassa Rosita, joka syntyi Ylen romaninuorille järjestämän draamakäsikirjoitustyöpajan tuloksena.
Päivitetty 24.11.2025
Lähteet: