Lisätietoa perus- ja ihmisoikeusseurannasta

Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Niiden avulla turvataan ihmisarvoinen elämä jokaiselle. Jokaisen perusoikeudet on turvattu Suomen perustuslaissa. Ihmisoikeudet on puolestaan turvattu kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa, joista useimmat Suomi on ratifioinut ja joiden sisältämien velvoitteiden toteuttamiseen Suomi on sitoutunut.  Myös Euroopan unionin oikeudessa turvataan yksilöille kuuluvia perusoikeuksia, ja ne on vahvistettu muun muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Perusoikeuskirja on EU:ta ja sen jäsenvaltioita oikeudellisesti sitova ja se täydentää jäsenmaiden kansallisia järjestelmiä.

Tutustu tarkemmin perus- ja ihmisoikeuksiin:

• Avautuu uuteen välilehteenOikeusministeriön sivu ”Perus- ja ihmisoikeudet”
• Avautuu uuteen välilehteenUlkoministeriön sivu ”Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka”
• Avautuu uuteen välilehteenSuomen perustuslaki (2 luku)
• Avautuu uuteen välilehteenEuroopan unionin perusoikeuskirja
• Avautuu uuteen välilehteenEuroopan neuvoston voimassa olevat ihmisoikeussopimukset
• Avautuu uuteen välilehteenYK:n voimassa olevat ihmisoikeussopimukset

Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen on julkisen vallan tehtävä (Suomen perustuslain 22 §). Jotta oikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa voidaan varmistua, tarvitaan sitä koskevaa tietoa. Seuraamalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päättäjät ja viranomaiset voivat kehittää paremmin kohdennettuja ja tehokkaita toimenpiteitä oikeuksien toteuttamiseksi.

Tätä seurantatietoa voidaan hyödyntää muun muassa lainsäädäntötyössä erityisesti osana perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia, mukaan lukien lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkiarviointi. Kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten määräysten täytäntöönpanon valvonta tapahtuu pääasiassa valtioiden valvontaelimille toimittamien, seurantatietoa hyödyntävien määräaikaisraporttien kautta. Määräaikaisraporteissa hallitus esittelee sopimusten kansallista täytäntöönpanoa. Seurantatiedosta on hyötyä myös kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suositusten ja päätösten toimeenpanon seurannassa.

Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit ovat mittareita, joiden avulla voidaan arvioida sitä mihin suuntaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen kehittyy ja mitä muutoksia oikeuksien toteutumisessa tapahtuu.

Seurantaan valittuja perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä on ryhmitelty eri elämänalueittain siten, että mukana on indikaattoreita monista eri teemoista. Indikaattorit tarjoavat sekä laadullista että määrällistä tietoa eri perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä. Tältä sivustolta löytyvät indikaattorit on kehitetty osana valtioneuvoston kolmatta kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:59).

Indikaattorit eivät rajaa tai määrittele kansallisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan painopisteitä tai kavenna julkisen vallan velvollisuutta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen myös muilla keinoilla.

Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit tarjoavat systemaattista tietoa oikeuksien toteutumisesta eri ihmisryhmissä. Tätä tietoa tarvitaan tehokkaan ja tietoon perustuvan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan tueksi. Indikaattoreiden vahvuutena on, että niiden avulla voidaan tunnistaa pidemmän aikavälin kehityskulkuja, eli hahmottaa, mihin suuntaan tiettyjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa ollaan etenemässä. Indikaattoreiden tarjoama tieto voi myös auttaa paikantamaan sellaisia rakenteellisia ongelmia, jotka eivät muuten nousisi esiin.

Eduskunta on korostanut perus- ja ihmisoikeusindikaattorien tarpeellisuutta. Perustuslakivaliokunta on todennut indikaattoreiden olevan tarpeen luotettavan tiedon saamiseksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kehityksestä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimusten sopimusvalvontaelimet ovat Suomelle antamissaan suosituksissa korostaneet tarvetta kehittää kansallista perus- ja ihmisoikeusseurantaa ja –tiedonkeruuta.

Indikaattoreista saatavan tiedon pohjalta laaditaan raportti indikaattoreiden kuvaamien oikeuksien toteutumisesta. Raportoinnin yhteydessä indikaattoridata asetetaan kontekstiin ja sitä analysoimalla pyritään muodostamaan johtopäätöksiä seurattavien oikeuksien tilanteesta.

Indikaattorit vaativat toimiakseen riittävästi tietoaineistoa tarkasteltavasta ilmiöstä. Jotta oikeuksien toteutumisen kehitystä voidaan seurata, täytyy käytettävissä olla vertailukelpoista tietoa aiheesta. Joitakin kysymyksiä ei ole mahdollista seurata sen vuoksi, että niistä ei ole olemassa indikaattoriseurantaan sopivaa tietoa. Käytettävissä oleva tietopohja ja siinä tapahtuvat muutokset määrittävätkin vahvasti sitä, mitä indikaattoreilla voidaan seurata.

On tärkeää pitää mielessä, että indikaattorit ovat suuntaa-antavia, eikä niiden perusteella voida muodostaa kaiken kattavaa ja kokonaisvaltaista kuvaa oikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa. Indikaattoritiedon tulkinta vaatii analysointia ja tiedon asettamista laajempaan kontekstiin. Indikaattoreiden avulla voidaan havaita mahdollisia muutoksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä sellaisenaan kerro esimerkiksi sitä, mistä muutokset johtuvat.

Toimintaohjelmassa on mukana yli 100 indikaattoria. Ne eivät silti kata kaikkia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Indikaattorit tarjoavat kuitenkin yhden lisätyövälineen laajempaan seurannan toimenpidevalikoimaan, jonka avulla konkreettisia perus- ja ihmisoikeusongelmia voidaan tunnistaa.

Seurantaan mukaan otetut indikaattorit valittiin valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2020–2023 valmistelun aikana avoimesti ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita kuullen. Indikaattoreita valmisteltiin valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston ohjauksessa. Valmisteluun osallistuneessa asiantuntijaryhmässä olivat edustettuina oikeusministeriö, ulkoministeriö, Ihmisoikeuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Lisäksi eri kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja tutkijat osallistuivat valmistelun yhteydessä järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin, työpajoihin ja kuulemisiin.

Seurantaindikaattoreiden valintaan vaikuttivat ennen kaikkea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset, kansallisten laillisuusvalvojien havainnot sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot. Keskeinen rooli oli myös kuulemisissa ja asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa esiin nostetuilla kysymyksillä.

Seurantakohteiden valinnassa on otettu lähtökohdaksi indikaattoreiden käytettävyys ja seurannan toteuttamismahdollisuudet käytännössä. Indikaattoreille pyrittiin löytämään jo niiden valintavaiheessa sopivat tietoaineistot. Näin pyrittiin varmistamaan, että seurantatietoa saadaan myös tulevaisuudessa ja se on vertailukelpoista. Valmistelussa haluttiin myös välttää indikaattorikokonaisuuden laajeneminen mahdottomaksi seurata käytännössä.

Lue lisää perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden valmistelusta ja valintaperusteista täällä: Perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden taustamuistio (Valtioneuvoston julkaisuja 2022:53).

Jotta indikaattoriseurantaa on käytännössä mahdollista toteuttaa, on indikaattoreiden määrää ollut välttämätöntä rajata. Tehtyjen valintojen taustoista voit lukea lisää kohdassa ”Miten perus- ja ihmisoikeusindikaattorit valittiin?”. Valintoihin on vaikuttanut merkittävästi käytettävissä oleva tietopohja: kaikille valituille indikaattoreille on täytynyt olla olemassa seurantaan soveltuva tietoaineisto.

Indikaattoreiden sisältöä on aikomus kehittää jatkossa niiden soveltamisesta saadun kokemuksen, perusoikeuksiin liittyvän tietopohjan kehityksen ja yhteiskunnan muuttuvien olosuhteiden perusteella. Näin ollen on mahdollista, että osa indikaattoreista poistuu myöhemmin seurannasta ja uusia seurantakohteita otetaan mukaan.

Perus- ja ihmisoikeusindikaattoreista saatava tieto on avoimesti jokaisen saatavilla ja hyödynnettävissä. Tieto on tarpeen, jotta politiikkatoimia kohdennetaan oikein ja julkinen valta voi täyttää velvollisuutensa perus- ja ihmisoikeuksien turvaajana. Sivusto palvelee ensisijaisesti viranomaisia ja poliittisia päättäjiä sekä ylipäätään oikeuksien toteutumisesta käytävää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Tavoitteena on kuitenkin, että myös järjestöt, tutkijat, media, koulut ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat hyötyä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevasta tiedosta.

Indikaattoritiedon päivitys riippuu seurantakohteesta. Tiheimmillään tieto päivitetään sivustolle kerran vuodessa, mutta joidenkin indikaattoreiden tietoaineisto päivittyy harvemmin. Tällaisia tietoaineistoja voivat olla esimerkiksi erilaiset tutkimukset ja asiantuntijoiden arviot. Näin ollen osa indikaattoreista päivittyy esimerkiksi kahden tai jopa neljän vuoden välein. Indikaattorisivulla on nähtävissä, milloin tieto on viimeksi päivitetty. Ajantasaisen tiedon saamiseksi on tarpeen tarkastella alkuperäistä tietolähdettä tai olla yhteydessä tahoon, jolta tieto on peräisin.

Seurantakohteiden mahdollisia tietolähteitä kartoitettiin ensin valmisteluvaiheessa sidosryhmiä laaja-alaisesti kuullen. Seurantakohteiden valinnan jälkeen tarkennettiin sopivia tietoaineistoja. Osa seurantatiedoista on peräisin suoraan julkisista lähteistä, kuten verkossa julkaistuista tilastoista tai raporteista. Osa tiedoista on puolestaan pyydetty seurantaa varten suoraan tiedontuottajilta, kuten järjestöiltä ja asiantuntijoilta. Kerättyjen tietojen pohjalta on seurantaverkkosivustolle laadittu koosteita ja visualisointeja, kuten kaavioita, seurattavista kysymyksistä.

Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit eivät sisällä henkilötietoja, eikä niistä pysty tunnistamaan yksittäisiä henkilöitä. Seurantatietoja kerättäessä ei ole kerätty tai käsitelty henkilötietoja.