Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus ja oikeus elämään

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtaisella vapaudella tarkoitetaan paitsi ihmisen fyysistä vapautta myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Vapaudenmenetyksestä voi olla kyse esimerkiksi, jos ihminen otetaan säilöön tai tahdosta riippumattomaan hoitoon. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen antaa suojaa esimerkiksi pakolla toteutettavia lääketieteellisiä ja vastaavia toimenpiteitä vastaan. Oikeus turvallisuuteen sisältää julkisen vallan velvoitteen suojella ihmisiä rikoksilta.

Väkivalta, erityisesti naisiin kohdistunut väkivalta, on Suomessa edelleen vakava ihmisoikeusongelma, johon puuttuminen edellyttää niin ennaltaehkäiseviä toimia kuin riittäviä palveluja väkivallan uhreille. Sukupuolen lisäksi myös esimerkiksi etninen tausta tai vammaisuus voivat vaikuttaa alttiuteen joutua väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi.

Koettu väkivalta koko väestön tasolla

Vähintään kerran viimeisten viiden vuoden aikana fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuudet eri vastaajaryhmissä (%) vuonna 2021

Vähintään kerran viimeisten viiden vuoden aikana fyysistä väkivaltaa kokeneiden sukupuolittaiset osuudet eri vastaajaryhmissä (%)

Vastaajaryhmä:

Vuosi	Vastaajaryhmä	Miehet	Naiset
2021	koko väestö	16.00	17.00
2021	venäjänkieliset	13.00	12.00
2021	arabiankieliset	23.00	17.00
2021	ruotsinkieliset	13.00	10.00
2021	vammaiset henkilöt	12.00	15.00
	Vastaajaryhmä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPerusoikeusbarometri 2021 (kuvio 39, s. 74), Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:17

Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna (% 15–74-vuotiaista)

Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Väkivallan muoto:

Vuosi	Väkivallan muoto	Kaikki	Miehet	Naiset	15–24-vuotiaat	25–34-vuotiaat	35–54-vuotiaat	55–74-vuotiaat
2018	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	1.50	0.60	2.40	3.70	2.20	1.00	0.60
2018	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	5.90	5.50	6.40	11.80	6.10	7.20	2.20
2018	Väkivallalla uhkaaminen	9.40	10.60	8.20	13.10	14.00	10.50	4.50
2019	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	1.50	0.30	2.80	5.20	1.40	1.20	0.30
2019	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	6.70	7.20	6.10	14.20	7.60	6.60	3.10
2019	Väkivallalla uhkaaminen	8.00	8.10	8.00	14.70	10.10	8.30	3.80
2020	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	1.60	0.50	2.80	4.30	2.10	1.20	0.80
2020	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	4.30	3.60	5.10	9.40	5.70	3.60	2.00
2020	Väkivallalla uhkaaminen	7.80	9.00	6.60	15.10	11.40	7.80	3.90
2021	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	2.10	1.00	3.20	7.50	1.70	1.00	0.80
2021	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	6.00	5.70	6.30	12.40	5.50	6.70	2.80
2021	Väkivallalla uhkaaminen	8.50	8.80	8.30	13.40	10.10	9.80	4.50
	Väkivallan muoto

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKansallinen rikosuhritutkimus, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna (% 15–74-vuotiaista)

Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet sukupuolen ja iän mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Vuosi	Väkivallan muoto	Kaikki	Miehet	Naiset	15–24-vuotiaat	25–34-vuotiaat	35–54-vuotiaat	55–74-vuotiaat
2018	Fyysinen vamma	3.90	3.10	4.70	7.60	4.30	4.70	1.50
2019	Fyysinen vamma	4.40	3.70	5.00	9.20	4.40	4.50	2.20
2020	Fyysinen vamma	2.60	1.90	3.40	5.40	3.50	3.20	1.00
2021	Fyysinen vamma	3.60	2.30	4.90	7.50	2.20	4.40	1.70

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKansallinen rikosuhritutkimus, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Parisuhdeväkivalta

Koettu fyysinen ja seksuaalinen parisuhdeväkivalta sukupuolen mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Koettu fyysinen ja seksuaalinen parisuhdeväkivalta sukupuolen mukaan

Väkivallan muoto:

Vuosi	Väkivallan muoto	Tekijän ja uhrin välinen suhde	Miesuhrit	Naisuhrit
2017	Fyysinen väkivalta yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.90	3.60
2017	Kaikki tekomuodot yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.50	4.80
2017	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.10	1.00
2017	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.20	1.60
2017	Väkivallalla uhkaaminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.80	2.30
2018	Fyysinen väkivalta yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	3.00	4.00
2018	Kaikki tekomuodot yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	3.60	5.10
2018	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.50	1.00
2018	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.60	1.20
2018	Väkivallalla uhkaaminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.20	1.80
2019	Fyysinen väkivalta yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.80	5.30
2019	Kaikki tekomuodot yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	3.20	7.00
2019	Liikkumisen estäminen, tarttuminen, töniminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.10	4.60
2019	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.10	1.20
2019	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.10	1.50
2019	Väkivallalla uhkaaminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.70	2.60
2020	Fyysinen väkivalta yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.60	4.00
2020	Kaikki tekomuodot yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.40	5.10
2020	Liikkumisen estäminen, tarttuminen, töniminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.20	3.60
2020	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.30	1.40
2020	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.90	1.40
2020	Väkivallalla uhkaaminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.60	1.40
2021	Fyysinen väkivalta yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.80	4.10
2021	Kaikki tekomuodot yhteensä	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	3.40	5.50
2021	Liikkumisen estäminen, tarttuminen, töniminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	2.00	3.80
2021	Seksuaalinen väkivalta tai sen yritys	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	0.40	1.60
2021	Vähintään läimäisyn käsittävä fyysinen väkivalta	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.50	1.60
2021	Väkivallalla uhkaaminen	Entinen tai nykyinen puoliso tai seurustelukumppani	1.00	1.70
	Väkivallan muoto

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKansallinen rikosuhritutkimus 2021, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Parisuhdeväkivallan uhrina kuolleet sukupuolittain

Vuosi	Naiset	Miehet
2014	15	5
2015	7	5
2016	12	5
2017	16	3
2018	16	10
2019	16	4

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenHenkirikoskatsaus 2020, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Turvakotien paikkamäärä ja asiakasmäärä

Perhepaikkojen lukumäärä

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä Perhepaikkojen lukumäärä (perhepaikat))

Vuosi:

Vuosi	Perhepaikat
2016	118
2017	143
2018	179
2019	211
2020	211
2021	211
2022	228
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Turvakotien kokoa kuvataan perhepaikkojen määrällä. Perhepaikan koko vaihtelee ja eri turvakodeissa on eri määrä perhepaikkoja. Jos turvakotiin tulee yksi asiakas, varataan hänelle yksi perhepaikka. Samoin jos turvakotiin tulee asiakas ja lapsia, varataan heille yksi perhepaikka. Se kuinka monta asiakasta voi olla yhdellä perhepaikalla vaihtelee, eikä sitä ole sitovasti määritelty.

Turvakotien asiakasmäärä

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä (turvakotipaikat)

Vuosi:

Vuosi	Aikuiset	Lapset	Yhteensä	Naiset	Miehet
2016	1809	1726	3535	94.00	6.00
2017	2285	2048	4333	94.00	6.00
2018	2705	2358	5063	93.00	7.00
2019	2893	2461	5354	91.00	9.00
2020	2934	2310	5244	92.00	8.00
2021	2846	2118	4964	91.00	9.00
2022	2922	2241	5163	91.00	9.00
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Turvakotien aikuisasiakkaiden lukumäärässä ovat mukana myös ne turvakotien asiakkaat, jotka eivät tilastoidu binäärisesti naisiksi ja miehiksi.

Turvakotien aikuisasiakkaiden sukupuolijakauma

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä (turvakotipaikat)

Vuosi:

Vuosi	Aikuiset	Lapset	Yhteensä	Naiset	Miehet
2016	1809	1726	3535	94.00	6.00
2017	2285	2048	4333	94.00	6.00
2018	2705	2358	5063	93.00	7.00
2019	2893	2461	5354	91.00	9.00
2020	2934	2310	5244	92.00	8.00
2021	2846	2118	4964	91.00	9.00
2022	2922	2241	5163	91.00	9.00
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Väkivallan uhreille suunnattujen puhelinpalveluiden puhelumäärät

Parisuhdeväkivallan osuus väkivaltaa koskevista yhteydenotoista Nollalinjaan (%)

Vuosi	Yhteydenotot yhteensä	Joista parisuhdeväkivaltaan liittyviä	Parisuhdeväkivallan osuus (%)
2020	7258	5622	77.50
2021	6468	5142	79.50
2022	6286	4901	78.00

Päivitetty 1.6.2023

Väkivaltaa koskevat yhteydenotot sisältävät puheluiden lisäksi vuonna 2021 ja 2022 myös chat-yhteydenotot.

Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden sukupuolijakaumat Nollalinjassa

Vuosi	Ei tietoa	Miehet	Muut	Naiset	Nainen ja mies yhdessä
2020	0.40	12.00	0.00	83.70	3.90
2021	2.20	11.90	0.10	83.80	2.00
2022	2.80	10.50	0.10	84.70	1.90

Päivitetty 1.6.2023

Väkivaltaa koskevat yhteydenotot sisältävät puheluiden lisäksi vuonna 2021 ja 2022 myös chat-yhteydenotot.

Rikosuhripäivystyksen parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Vuosi	Naiset	Miehet	Muut / Ei tiedossa	Yhteensä
2020	1854	268	21	2143
2021	2342	336	46	2724
2022	2267	291	57	2615

Päivitetty 1.6.2023

Luvut kattavat seuraavat parisuhdeväkivaltaa koskevat yhteydenottojen syyt:

Täysi-ikäiseen kohdistunut parisuhdeväkivalta
Alaikäiseen kohdistunut parisuhdeväkivalta
Lähestymiskieltoasia
Lähestymiskiellon rikkominen
Vaino
Henkinen väkivalta/uhkailu/häirintä/kiristys läheisen taholta

Naisten Linjan vastaanottamat puhelut

Naistenlinjan parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Vuosi	Kaikki puhelut	Päivystysaikojen ulkopuolella	Tekijä entinen tai nykyinen kumppani	Linja varattu	Vastatut puhelut	Vastatut puhelut, %	Linja varattu, %	Päivystysaikojen ulkopuolella, %	Tekijä entinen tai nykyinen kumppani, %
2020	5620	765	431	3668	1198	21.30	65.30	13.60	36.00
2021	3405	528	346	1882	981	28.80	55.30	15.50	35.30
2022	3533	805	340	1827	891	25.20	51.70	22.80	38.20

Päivitetty 1.6.2023

Naisten Linjan parisuhdeväkivaltaa koskevien puheluiden osuus vastatuista puheluista

Naistenlinjan parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Vuosi	Kaikki puhelut	Päivystysaikojen ulkopuolella	Tekijä entinen tai nykyinen kumppani	Linja varattu	Vastatut puhelut	Vastatut puhelut, %	Linja varattu, %	Päivystysaikojen ulkopuolella, %	Tekijä entinen tai nykyinen kumppani, %
2020	5620	765	431	3668	1198	21.30	65.30	13.60	36.00
2021	3405	528	346	1882	981	28.80	55.30	15.50	35.30
2022	3533	805	340	1827	891	25.20	51.70	22.80	38.20

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Seri-tukikeskusten määrä ja asiakasmäärä

Seri-tukikeskusten määrä

SERI-tukikeskusten asiakasmäärät ja tukikeskusten määrä

Vuosi	Asiakkaita	Tukikeskuksia toiminnassa vuoden lopussa
2017	189	1
2018	409	1
2019	611	5
2020	830	8
2021	1090	12
2022	816	21

Päivitetty 1.6.2023

Seri-tukikeskusten asiakasmäärä

SERI-tukikeskusten asiakasmäärät ja tukikeskusten määrä

Vuosi	Asiakkaita	Tukikeskuksia toiminnassa vuoden lopussa
2017	189	1
2018	409	1
2019	611	5
2020	830	8
2021	1090	12
2022	816	21

Päivitetty 1.6.2023

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenSeri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö kaikille yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta.

Lähteet:

Seri-tukikeskukset

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Lapsiin kohdistunut vakava väkivalta

Alaikäiset, joilla on ollut väkivallasta seuranneita sairaalahoitojaksoja

Alaikäiset, joilla väkivallasta seuranneita sairaalahoitojaksoja

Vuosi	Sairaalahoitojaksoja	Asiakkaita
2018	63	59
2019	44	44
2020	43	42
2021	51	45
2022	40	36

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteri, THL

Sairaalahoidettavien väkivallan uhrien ikä ja sukupuoli (2018–2022)

Sairaalahoidettavien väkivallan uhrien ikä ja sukupuoli

Aikaväli	Ikä	Pojat	Tytöt
2018-2022	0-6	22	5
2018-2022	7-12	37	9
2018-2022	13-17	131	37

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteri, THL

Väkivallantekijän ja sairaalahoidossa olleen alaikäisen uhrin välinen suhde (2018–2022)

Väkivallantekijän ja sairaalahoitoa vaatineen alaikäisen uhrin välinen suhde

Aikaväli	Tekijä	Lukumäärä
2018–2022	Vanhemmat	23
2018–2023	Tuttava tai ystävä	61
2018–2024	Muu suorittaja	64
2018–2025	Tuntematon suorittaja	55
2018–2026	Ei merkitty	43
2018–2027	Yhteensä	246

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteri, THL

Väkivallan tai tahallisuudeltaan epäselvän vahingoittavan tapahtuman uhrina kuolleet 0–14 -vuotiaat

0–14 -vuotiaina kuolleet

Kuolemansyy:

Vuosi	Kuolemansyy	Tytöt	Pojat
2017	Kaikki	1	0
2017	Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely	1	0
2017	Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä	0	0
2018	Kaikki	1	1
2018	Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely	1	1
2018	Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä	0	0
2019	Kaikki	0	2
2019	Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely	0	2
2019	Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä	0	0
2020	Kaikki	1	4
2020	Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely	1	2
2020	Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä	0	2
2021	Kaikki	4	4
2021	Murha, tappo tai muu tahallinen pahoinpitely	3	3
2021	Vahingoittavat tapahtumat, tahallisuus epäselvä	1	1
	Kuolemansyy

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lasten rikosuhrikokemukset

Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria (%) jaoteltuna sukupuolen ja teon mukaan

Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria (%) jaoteltuna sukupuolen ja väkivallan muodon mukaan

Vuosi:

Sukupuoli:

Vuosi	Sukupuoli	Varkaus	Kiusaaminen	Väkivalta	Uhkaamalla varastaminen	Väkivallan uhka
1998	Nuoret yhteensä	18.00	11.00	17.00	6.00	20.00
2002	Nuoret yhteensä	17.00	11.00	18.00	7.00	23.00
2004	Nuoret yhteensä	16.00	11.00	16.00	5.00	22.00
2008	Nuoret yhteensä	20.00	17.00	20.00	6.00	24.00
2012	Nuoret yhteensä	22.00	13.00	16.00	6.00	19.00
2016	Nuoret yhteensä	15.00	9.00	10.00	4.00	13.00
2020	Nuoret yhteensä	13.00	10.00	10.00	3.00	14.00
1998	Tytöt	17.00	10.00	12.00	3.00	15.00
2002	Tytöt	18.00	10.00	14.00	4.00	18.00
2008	Tytöt	16.00	9.00	11.00	2.00	17.00
2012	Tytöt	20.00	14.00	16.00	3.00	19.00
2016	Tytöt	23.00	14.00	12.00	4.00	16.00
2020	Tytöt	14.00	9.00	8.00	3.00	11.00
1998	Pojat	18.00	13.00	21.00	9.00	25.00
2002	Pojat	15.00	13.00	23.00	10.00	28.00
2008	Pojat	15.00	13.00	20.00	8.00	27.00
2012	Pojat	20.00	19.00	25.00	8.00	30.00
2016	Pojat	22.00	12.00	19.00	9.00	22.00
2020	Pojat	16.00	8.00	13.00	6.00	15.00
Vuosi	Sukupuoli

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenNuorisorikollisuuskysely, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneiden lasten ja nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan (%)

Oppilasryhmä:

Vuosi	Oppilasryhmä	Pojat	Tytöt
2019	Peruskoulun 4. ja 5. luokat	16.00	8.00
2021	Peruskoulun 4. ja 5. luokat	17.00	11.00
2019	Peruskoulun 8. ja 9. luokat	20.00	14.00
2021	Peruskoulun 8. ja 9. luokat	18.00	14.00
2019	Lukio	14.00	8.00
2021	Lukio	12.00	9.00
2019	Ammatillinen oppilaitos	17.00	15.00
2021	Ammatillinen oppilaitos	16.00	15.00
	Oppilasryhmä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenLasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely tilastoraportti 2021, s. 7, THL

Sulje

Asiakkaan itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollossa kantava periaate sekä osa perustuslaissa turvattua oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Itsemääräämisoikeus merkitsee esimerkiksi asiakkaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoitustoimenpiteiden käytön tulee perustua lakiin.

Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi tehdyt toimet

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi

Hanke itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi on käynnistetty kesäkuussa 2021. Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTiedote hankkeen käynnistämisestä.
Hankkeen ensimmäinen Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenhallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella kesällä 2022. Valmistelua päätettiin jatkaa lausuntopalautteen perusteella. Lisätietoa säädösvalmisteluhankkeesta:
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTahdosta riippumattoman lääkityksen oikeussuojakeinoja koskevan sääntelyn täsmentäminen.
Uusi hallituksen esitys annetaan 2023 heti uuden eduskunnan työskentelyn käynnistyttyä. Esityksen taustalla on Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) vuonna 2012 saama langettava päätös tapauksessa X v. Suomi (nro 34806/04).
STM on asettanut syksyllä 2021 hankkeen valmistelun tueksi laajapohjaisen seurantaryhmän:
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenAsiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisen seurantaryhmä.
Hankkeen julkaisut:
Hanke jatkuu hallituskaudella 2023–2027. Lainsäädäntöä kehitetään oikeudellisessa tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vammaisten asumisyksiköissä)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Tieto puuttuu
2018	2	0	5	1	0	1	0	0	0	0	6	0
2019	5	0	5	2	0	1	0	1	1	3	4	0
2020	7	3	8	4	0	3	2	2	2	0	3	3
2021	6	2	4	2	1	2	1	0	0	1	3	2
2022	1	0	9	5	0	0	4	1	0	0	5	0

Päivitetty 1.6.2023

Raskain toimenpide, johon valvonta tai kantelu on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vammaisten asumisyksiköissä)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Tieto puuttuu
2018	2	0	5	1	0	1	0	0	0	0	6	0
2019	5	0	5	2	0	1	0	1	1	3	4	0
2020	7	3	8	4	0	3	2	2	2	0	3	3
2021	6	2	4	2	1	2	1	0	0	1	3	2
2022	1	0	9	5	0	0	4	1	0	0	5	0

Päivitetty 1.6.2023

Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet kymmenen keskeisen suomalaisen perus- ja ihmisoikeusongelman joukkoon jokaisessa vuosikertomuksessaan vuodesta 2013 alkaen.

Vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan ”laitoshoidossa itsemääräämisoikeuden rajoittamiskäytännöt vaihtelevat. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain rajoitustoimenpiteitä koskenut muutos (381/2016) on parantanut tilannetta, mutta lain käytännön soveltamisessa on epätietoisuutta, puutteita ja laiminlyöntejä.” (s. 127)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kanteluita ja valvontoja koskevat tilastot vuosilta 2018–2022, aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenEduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset lastensuojelulaitoksissa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (lastensuojelulaitoksissa)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	4	2	4	1	0	0	2	1	0	0	2	3	0	0
2019	10	7	21	9	1	2	5	6	2	0	3	6	6	0
2020	33	19	27	6	0	0	8	13	4	2	9	15	7	2
2021	33	18	26	5	1	1	4	15	2	1	10	23	0	2
2022	21	9	12	5	0	0	8	5	1	0	6	13	0	0

Päivitetty 1.6.2023

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (lastensuojelulaitoksissa)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	4	2	4	1	0	0	2	1	0	0	2	3	0	0
2019	10	7	21	9	1	2	5	6	2	0	3	6	6	0
2020	33	19	27	6	0	0	8	13	4	2	9	15	7	2
2021	33	18	26	5	1	1	4	15	2	1	10	23	0	2
2022	21	9	12	5	0	0	8	5	1	0	6	13	0	0

Päivitetty 1.6.2023

Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut puutteet lastensuojelun toteutumisessa kymmenen keskeisen suomalaisen perus- ja ihmisoikeusongelman joukkoon jokaisessa vuosikertomuksessaan vuodesta 2013 alkaen.

Vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan ”lastensuojelulaitoksissa tehdään edelleen rajoittamistoimenpiteitä lastensuojelulain vastaisesti käyttämällä niitä esimerkiksi sellaisissa tilanteissa tai sellaisin tavoin, joita laki ei salli.” (s. 127)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kanteluita ja valvontoja koskevat tilastot vuosilta 2018–2022, aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira).
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenEduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (psykiatrisessa sairaalahoidossa)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	32	6	5	0	0	0	3	3	3	8	20	0	0
2019	41	7	0	0	0	1	4	2	2	9	20	1	2
2020	29	10	6	1	1	1	5	4	1	9	11	0	3
2021	11	2	4	2	0	1	2	1	0	4	5	0	2
2022	26	5	11	2	0	0	7	0	4	12	11	3	0

Päivitetty 1.6.2023

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (psykiatrisessa sairaalahoidossa)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Päätös valvonnan jatkamisesta	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	32	6	5	0	0	0	3	3	3	8	20	0	0
2019	41	7	0	0	0	1	4	2	2	9	20	1	2
2020	29	10	6	1	1	1	5	4	1	9	11	0	3
2021	11	2	4	2	0	1	2	1	0	4	5	0	2
2022	26	5	11	2	0	0	7	0	4	12	11	3	0

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Kanteluita ja valvontoja koskevat tilastot vuosilta 2018–2022, aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

Ilmoitukset potilaiden eristämisistä ja sitomisista tahdosta riippumattomassa hoidossa ja tutkimuksessa

Vuosi	Rajoitus-/eristämisilmoitukset (lukumäärä, kaikille aluehallintovirastoille tehdyt ilmoitukset yhteensä)
2018	988
2019	1,067
2020	1,080
2021	1,210
2022	1,177

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Aluehallintovirastot

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset vanhustenhuollon yksiköissä

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vanhustenhuollon yksiköissä)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	2	0	1	0	0	0	0	0	0	1	2	0	0
2019	3	2	3	1	0	1	2	0	0	0	3	0	0
2020	9	4	6	4	0	4	1	3	2	2	1	0	2
2021	9	6	13	10	6	6	2	2	0	3	2	1	0
2022	15	9	11	7	0	9	2	5	0	5	4	0	1

Päivitetty 1.6.2023

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vanhustenhuollon yksiköissä)

Ratkaisuvuosi	Kantelumäärä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet kantelut	Valvonta-asioiden määrä	Jatkotoimenpiteisiin johtaneet valvonta-asiat	Kehotus	Huomion kiinnittäminen	Huomautus	Käsityksen ilmaiseminen	Tutkimatta jättäminen	Kirjevastaus	Ei seuraamusta	Muu/ei voi tilastoida	Tieto puuttuu
2018	2	0	1	0	0	0	0	0	0	1	2	0	0
2019	3	2	3	1	0	1	2	0	0	0	3	0	0
2020	9	4	6	4	0	4	1	3	2	2	1	0	2
2021	9	6	13	10	6	6	2	2	0	3	2	1	0
2022	15	9	11	7	0	9	2	5	0	5	4	0	1

Päivitetty 1.6.2023

Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut puutteet vanhusten oloissa ja kohteluissa kymmenen keskeisen suomalaisen perus- ja ihmisoikeusongelman joukkoon jokaisessa vuosikertomuksessaan vuodesta 2013 alkaen.

Vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan ”vanhusten hoidossa ja hoivassa käytettävien itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteiden tulisi perustua lakiin. Vaadittava säädöspohja puuttuu kuitenkin edelleen melkein kokonaan. Rajoitustoimenpiteitä myös käytetään, vaikka se ei ole välttämätöntä, vaan tilanteet olisivat ratkaistavissa muilla keinoilla. Koronapandemian aikana virheellisiä toimintakäytäntöjä on ollut eri hoivayksiköissä. Riskinä on edelleen, että vanhusten oikeuksia rajoitetaan tarpeettomasti terveysturvallisuuden perusteella.” (s. 126)

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), kanteluita ja valvontoja koskevat tilastot vuosilta 2018-2022
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenEduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021

Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi tehdyt toimet vanhustenhuollon yksiköissä

Henkilökunnan osaaminen muistisairaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemisessa

Toimintayksiköiden vastaukset kysymykseen ”Millaiseksi arvioitte nykyisen henkilöstönne osaamisen seuraavilla alueilla: Muistisairaan itsemääräämisoikeuden tukeminen” (%) vuonna 2020

Henkilökunnan osaaminen muistisairaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemisessa

Vuosi	Alue/Sektori	Lisäkoulutuksen tarvetta	Kohtalainen	Hyvä
2020	Koko maa	9.50	28.00	62.40
2020	Julkinen	12.10	34.60	53.30
2020	Yksityinen	6.70	21.00	72.30
2020	Etelä-Karjalan hyvinvointialue	5.70	37.10	57.10
2020	Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	14.10	28.30	57.60
2020	Etelä-Savon hyvinvointialue	1.80	31.60	66.70
2020	Helsingin kaupunki	6.70	20.20	73.00
2020	Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	5.70	34.30	60.00
2020	Kainuun hyvinvointialue	6.30	21.90	71.90
2020	Kanta-Hämeen hyvinvointialue	6.90	30.60	62.50
2020	Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	10.00	33.30	56.70
2020	Keski-Suomen hyvinvointialue	11.70	23.40	64.90
2020	Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	9.80	33.30	56.90
2020	Kymenlaakson hyvinvointialue	21.20	28.80	50.00
2020	Lapin hyvinvointialue	6.90	28.70	64.40
2020	Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	12.20	22.40	65.30
2020	Pirkanmaan hyvinvointialue	5.30	31.10	63.60
2020	Pohjanmaan hyvinvointialue	5.60	44.40	50.00
2020	Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	14.50	9.20	76.30
2020	Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	8.10	23.60	68.20
2020	Pohjois-Savon hyvinvointialue	16.70	30.60	52.80
2020	Päijät-Hämeen hyvinvointialue	7.60	28.80	63.60
2020	Satakunnan hyvinvointialue	13.10	35.40	51.50
2020	Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	12.80	20.50	66.70
2020	Varsinais-Suomen hyvinvointialue	8.70	31.70	59.60

Päivitetty 1.6.2023

Onko toimintayksiköissä tehty suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta?

Toimintayksiköiden vastaukset kysymykseen ”Onko toimintayksikössänne suunnitelma asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta?” (%) vuonna 2020

Onko toimintayksiköissä tehty suunnitelma itsemääräämisoikeuden toteutumisesta?

Vuosi	Alue/Sektori	Ei	Kyllä, mutta sen toteutumista ei seurata	Kyllä, mutta sen toteutumista seurataan harvoin	Kyllä ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti
2020	Koko maa	20.90	4.10	26.30	48.70
2020	Julkinen	27.90	4.80	30.70	36.60
2020	Yksityinen	13.30	3.30	21.60	61.80
2020	Etelä-Karjalan hyvinvointialue	5.70	5.70	42.90	45.70
2020	Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	25.00	5.40	25.00	44.60
2020	Etelä-Savon hyvinvointialue	12.30	5.30	31.60	50.90
2020	Helsingin kaupunki	11.80	2.80	26.40	59.00
2020	Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	20.00	8.60	14.30	57.10
2020	Kainuun hyvinvointialue	25.00	0.00	21.90	53.10
2020	Kanta-Hämeen hyvinvointialue	16.70	1.40	30.60	51.40
2020	Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	13.30	3.30	20.00	63.30
2020	Keski-Suomen hyvinvointialue	27.00	2.70	27.90	42.30
2020	Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	15.70	5.90	41.20	37.30
2020	Kymenlaakson hyvinvointialue	18.20	3.00	33.30	45.50
2020	Lapin hyvinvointialue	21.80	4.60	32.20	41.40
2020	Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	11.20	9.20	24.50	55.10
2020	Pirkanmaan hyvinvointialue	17.50	0.50	22.80	59.20
2020	Pohjanmaan hyvinvointialue	41.70	2.80	20.80	34.70
2020	Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	17.10	2.60	22.40	57.90
2020	Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	25.70	5.40	20.90	48.00
2020	Pohjois-Savon hyvinvointialue	25.90	6.50	29.60	38.00
2020	Päijät-Hämeen hyvinvointialue	12.10	0.00	43.90	43.90
2020	Satakunnan hyvinvointialue	32.30	10.10	18.20	39.40
2020	Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	10.30	0.00	25.60	64.10
2020	Varsinais-Suomen hyvinvointialue	28.40	4.40	23.50	43.70

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenVanhuspalveluiden tila -tutkimuksen toimintayksikkökysely 2020 / THL

Vuoden 2022 vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia

Väittämä:

Vuosi	Alue/Sektori	Väittämä	Täysin eri mieltä	Melko eri mieltä	Ei samaa eikä eri mieltä	Melko samaa mieltä	Täysin samaa mieltä
2022	Koko maa	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.70	7.30	13.90	33.60	42.50
2022	Koko maa	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.70	4.70	14.00	36.60	43.10
2022	Julkinen	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.80	7.50	14.20	34.90	40.60
2022	Julkinen	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.80	4.90	14.10	37.00	42.20
2022	Yksityinen	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.60	4.40	14.00	36.10	44.00
2022	Yksityinen	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.60	7.00	13.70	32.20	44.50
2022	Etelä-Karjalan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	8.80	17.60	33.00	40.70
2022	Etelä-Karjalan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.60	7.80	15.20	37.40	37.00
2022	Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.70	3.80	14.00	33.00	47.60
2022	Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	10.10	13.70	27.10	49.10
2022	Etelä-Savon hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.70	4.40	14.90	38.20	40.80
2022	Etelä-Savon hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.70	7.60	14.80	31.10	43.90
2022	Helsingin kaupunki	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	4.10	8.80	17.10	34.40	35.70
2022	Helsingin kaupunki	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.30	5.70	13.60	37.20	41.20
2022	Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.00	5.50	11.20	34.30	48.90
2022	Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	8.20	11.90	39.20	40.70
2022	Kainuun hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.00	8.90	13.10	30.40	47.60
2022	Kainuun hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	11.10	12.70	23.80	52.40
2022	Kanta-Hämeen hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	9.60	16.20	29.00	45.20
2022	Kanta-Hämeen hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.80	4.80	16.00	37.40	41.00
2022	Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.00	4.60	11.90	32.90	50.70
2022	Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	20.00	0.00	42.90	37.10
2022	Keski-Suomen hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.30	4.60	13.80	38.00	41.30
2022	Keski-Suomen hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	3.30	6.00	13.50	33.50	43.80
2022	Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	6.00	9.20	17.40	28.30	39.10
2022	Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.10	4.30	14.10	36.00	43.50
2022	Kymenlaakson hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.00	4.20	18.50	35.10	40.30
2022	Kymenlaakson hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.50	6.50	14.70	31.40	44.80
2022	Lapin hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.60	6.40	10.40	33.60	47.00
2022	Lapin hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.50	5.30	13.80	31.40	47.00
2022	Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.50	5.80	16.00	34.20	42.40
2022	Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	3.00	9.20	14.30	32.20	41.40
2022	Pirkanmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.30	4.50	14.50	38.00	41.70
2022	Pirkanmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.70	7.30	13.20	34.20	42.70
2022	Pohjanmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.40	4.10	11.80	38.80	43.90
2022	Pohjanmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	4.60	5.10	11.10	34.60	44.70
2022	Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.00	4.80	16.70	34.50	44.00
2022	Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	0.00	6.30	9.40	46.90	37.50
2022	Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.40	3.70	12.70	39.50	42.80
2022	Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	1.90	8.10	9.30	35.00	45.70
2022	Pohjois-Savon hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.10	7.20	10.30	38.10	42.40
2022	Pohjois-Savon hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.40	3.70	12.20	36.10	46.60
2022	Päijät-Hämeen hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	2.70	5.20	13.70	38.90	39.50
2022	Päijät-Hämeen hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.70	5.00	18.80	33.10	40.40
2022	Satakunnan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.30	3.00	14.50	36.00	45.20
2022	Satakunnan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	2.70	6.40	14.10	35.90	40.80
2022	Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	4.00	4.50	15.30	38.10	38.10
2022	Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	0.00	4.30	15.20	41.40	39.10
2022	Varsinais-Suomen hyvinvointialue	”Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa”	1.70	5.30	13.50	35.20	44.30
2022	Varsinais-Suomen hyvinvointialue	”Minulle ja tarvittaessa läheiselleni kerrotaan tarpeeksi asioista, jotka koskevat minua.”	1.90	6.90	14.80	32.50	43.90
		Väittämä

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenKansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2022 / THL

Sulje

Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset tai transgenderit) sekä intersukupuolisia ihmisiä. Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, on itsemääräämisoikeus eli vapaus määrätä itsestään ja toimistaan.

Sukupuolen korjaamiseen liittyvän sterilisaatiovaatimuksen poistaminen sekä juridisen sukupuolimerkinnän korjaamisen irrottaminen lääketieteellisestä hoidosta

Lääketieteellinen selvitys tai diagnoosi ja lisääntymiskyvyttömyys eivät ole enää edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle.

Hallituksen esitys HE 189/2022 vp laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Eduskunta hyväksyi 1.2.2023 lain sukupuolen vahvistamisesta (295/2023) ja siihen liittyvät muutoslait (296–307/2023). Lait tulivat voimaan 3.4.2023. Uudella lailla vahvistetaan itsemääräämisoikeuden toteutumista, henkilökohtaista koskemattomuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta yksityiselämään.

0

Aloite
1

Esivalmistelu
2

Perusvalmistelu (virkatyö/ valmisteluelin)
3

Lausuntomenettely
4

Jatkovalmistelu
5

Valtioneuvoston päätöksenteko
6

Eduskuntakäsittely
7

Lain vahvistaminen
..

Täytäntöönpano ja seuranta

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenLainmuutos ja sen toimeenpanon seuranta (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Sosiaali-ja terveysministeriö asetti 27.5.2021 translainsäädännön uudistamisen työryhmäkokoonpanon toimikaudelle 1.6.2021–31.1.2022. Virkamiesryhmän toimikautta jatkettiin 31.3.2022 saakka. Työryhmä koostui virkamiesryhmästä sekä seuranta- ja arviointiryhmästä. Virkamiesryhmän tehtävänä oli mm. tehdä tarvittavat ehdotukset intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi lapsen edun ja henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä iän ja kehitystason mukaisesti.

Translainsäädännön uudistamisen virkamiesryhmä laati 31.3.2022 julkaistun muistion, joka sisältää seuraavat ehdotukset intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi:

Selvitys käytännöistä

Selvityksen laatiminen intersukupuolisten lasten sukupuolipiirteitä muokkaaviin toimenpiteisiin ja hoitoihin liittyvistä käytännöistä.

Ohjaus

Ohjaus, jossa korostettaisiin lääketieteellisen diagnostiikan ohella huomioitavia asioita kuten lapsen itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista koskemattomuutta, monipuolisen tiedon tarjoamista sekä vertaistukeen ohjaamista.

Koulutus

Lasten kanssa toimivien ammattilaisten koulutus intersukupuolisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta, jotta he voisivat tukea intersukupuolisten lasten kasvua ja kehitystä.

Asianmukainen tieto

Asianmukaisen tiedon saamisen varmistaminen intersukupuolisille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Päivitetty 1.6.2023

Lue aiheesta lisää

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenTranslainsäädännön uudistamisen hankesivu
Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenEi tietoa eikä vaihtoehtoja : Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista, Tikli Oikarinen / Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2019:3

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sulje

Säilöön ottamisesta päättää poliisi tai rajavartija. Suomessa ulkomaalaisia voidaan ottaa säilöön esimerkiksi rikollisuuteen tai pakenemiseen liittyvistä syistä. Säilöönotto merkitsee syvälle menevää puuttumista yksilön vapauteen ja siksi se onkin sallittua vain tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa ja viimesijaisena keinona.

Ulkomaalaislain perusteella tehdyt säilöönotot

Säilöön otettujen henkilöiden kokonaismäärä

Poliisin tekemät säilöönottopäätökset

Poliisin tekemät säilöönottopäätökset (kaikki)

Vuosi	Yhteensä	Alaikäiset
2018	1287	6
2019	1080	10
2020	693	0
2021	468	0
2022	566	0

Päivitetty 1.6.2023

Ulkomaalaislain perusteella tehtävä säilöön ottaminen saa poliisin pidätystiloissa kestää enintään neljä vuorokautta. Lapsia ei voi ottaa lainkaan säilöön poliisin tiloihin. Säilöön otettu ulkomaalainen on mahdollisimman pian sijoitettava säilöönottoyksikköön. Tilastointitavan vuoksi kuvaaja kertoo sen, kuinka pitkä koko säilössäpitoaika on ollut yhteensä poliisivankilassa ja sittemmin säilöönottoyksiköissä tai pelkässä säilöönottoyksikössä, jos henkilö on sijoitettu suoraan sinne.

Rajavartiolaitoksen tekemät säilöönottopäätökset

Rajavartiolaitoksen tekemät säilöönottopäätökset (yhteensä)

Vuosi	Yhteensä
2018	103
2019	94
2020	74
2021	56
2022	56

Päivitetty 1.6.2023

Alaikäisten säilöön otettujen henkilöiden määrä

Poliisin tekemät säilöönottopäätökset

Poliisin tekemät säilöönottopäätökset (alaikäiset)

Vuosi	Yhteensä	Alaikäiset
2018	1287	6
2019	1080	10
2020	693	0
2021	468	0
2022	566	0

Päivitetty 1.6.2023

Kuvaajassa esitetyn lisäksi vuosina 2020 ja 2021 poliisi teki alle 5 alaikäisten säilöönottopäätöstä. Emme julkaise tarkkoja lukuja tietosuojasyistä.
Rajavartiolaitos ei tilastoi alaikäisten säilöönottoja erikseen.

Lähteet:

Poliisihallitus
Rajavartiolaitos

Säilöönoton keston keskiarvo

Säilöönoton keston keskiarvo poliisin tiloissa

Säilöönoton keskiarvo poliisin tiloissa

Vuosi	Yhteensä	Alaikäiset
2018	12.00	8.50
2019	11.10	1.70
2020	13.40	2.30
2021	12.40	1.00
2022	13.60	0.00

Päivitetty 1.6.2023

Alaikäisten säilöönoton keston keskiarvo poliisin tiloissa

Säilöönoton keskiarvo poliisin tiloissa

Vuosi	Yhteensä	Alaikäiset
2018	12.00	8.50
2019	11.10	1.70
2020	13.40	2.30
2021	12.40	1.00
2022	13.60	0.00

Päivitetty 1.6.2023

Säilöönoton keston keskiarvo Rajavartiolaitoksen tiloissa

Rajavartiolaitos ilmoitti säilöönoton keston keskiarvon muutaman tunnin mittaiseksi. Henkilöitä säilytetään Rajavartiolaitoksen tiloissa vain asian vaatiman alkukäsittelyn ajan, jonka jälkeen asiakas siirretään säilöönottoyksikköön tai edellytysten niin täyttyessä poliisivankilaan.

Päivitetty 1.6.2023

Säilöönoton keston keskiarvo Maahanmuuttoviraston tiloissa

Vuosi	Helsingin säilöönottoyksikkö, kaikki	Helsingin säilöönottoyksikkö, alaikäiset	Joutsenon säilöönottoyksikkö, kaikki	Joutsenon säilöönottoyksikkö, alaikäiset	Yhteensä	Alaikäiset yhteensä
2018	9.90	2.60	45.10	17.30	27.50	10.00
2019	94.00	1.20	55.90	12.80	75.00	7.00
2020	13.60	1.00	46.20	1.10	29.90	1.10
2021	12.60	2.00	53.70	18.00	33.20	10.00
2022	12.90	1.00	53.30	0.00	33.10	1.00

Päivitetty 1.6.2023

Alaikäisten säilöönoton keston keskiarvo Maahanmuuttoviraston tiloissa

Vuosi	Helsingin säilöönottoyksikkö, kaikki	Helsingin säilöönottoyksikkö, alaikäiset	Joutsenon säilöönottoyksikkö, kaikki	Joutsenon säilöönottoyksikkö, alaikäiset	Yhteensä	Alaikäiset yhteensä
2018	9.90	2.60	45.10	17.30	27.50	10.00
2019	94.00	1.20	55.90	12.80	75.00	7.00
2020	13.60	1.00	46.20	1.10	29.90	1.10
2021	12.60	2.00	53.70	18.00	33.20	10.00
2022	12.90	1.00	53.30	0.00	33.10	1.00

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Poliisihallitus
Rajavartiolaitos
Maahanmuuttovirasto

Sulje

Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus, jossa rajoitetaan toisen vapautta ja toimintaa. Ihmiskauppaa on hyvin monen muotoista. Sitä esiintyy esimerkiksi työvoiman hyväksikäytön yhteydessä. Vain osa ihmiskaupasta tulee viranomaisten tietoon. Suomessa on useita eri tahoja, jotka toimivat ihmiskaupan torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi.

Ihmiskaupan vastaisen työn resurssit

Käytännössä toteutuneet, ihmiskauppatyöhön allokoidut henkilötyövuodet toimijakohtaisesti

Vuosi:

Vuosi	Oikeusministeriö	Sosiaali- ja terveysministeriö	Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)	Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
2018	1.50	0.20	0.00	7.25
2019	1.50	0.20	0.00	8.75
2020	1.50	1.00	1.50	10.44
2021	1.50	1.00	2.00	14.67
2022	1.50	1.00	2.00	15.16
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Oikeusministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ulkomaisen työvoiman valvontaan aluehallintovirastoissa käytetyt resurssit

Vuosi:

Vuosi	Käytetyt resurssit
2020	21.10
2021	29.63
2022	31.10
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Työsuojelun vastuualueiden ulkomaisen työvoiman valvonnassa on kaksi keskeistä valvonnan osa-aluetta. Tarkastuksilla valvotaan, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on työnteko-oikeus Suomessa. Toiseksi valvonnalla varmistetaan, että työnantajat noudattavat lainsäädäntöä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen osalta. Jos työnantaja ei noudata työsuhteen vähimmäisehtoja voi kyse olla työperäisestä hyväksikäytöstä tai jopa ihmiskaupasta. Valvonnassa havaittuja tyypillisiä ilmiöitä ovat työnteko-oikeudettoman ja pimeän työvoiman käyttö sekä alipalkkaus. Työsuojeluviranomaisella on ilmoitusvelvollisuus poliisille esitutkintaa varten havainnoista työperäisestä ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta.

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö

Pääsääntöisesti ihmiskauppatorjuntaa ja -tutkintaa tekevän henkilöstön määrä poliisissa

Vuosi:

Vuosi	Henkilöstön määrä
2021	22
2022	32
2023	32
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Poliisihallitus

Viranomaisten tietoon tullut ihmiskauppa

Ihmiskauppa on tyypillisesti piilorikollisuutta, josta vain osan arvioidaan tulevan viranomaisten tietoon. Ihmiskaupan heikolle ilmitulolle on useita syitä. Monesti uhrit pelkäävät hyväksikäyttäjiään.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uusien asiakkaiden määrä hyväksikäyttötarkoituksen ja tapahtumapaikan mukaan

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uusien asiakkaiden kokonaismäärä (vuosi)

Hyväksikäyttötarkoitus:

Vuosi	Hyväksikäyttötarkoitus	ulkomailla	Suomessa
2018	Muu	11	4
2018	Pakkoavioliitto	10	10
2018	Työvoiman hyväksikäyttö	43	20
2018	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	18
2019	Seksuaalinen hyväksikäyttö	70	11
2019	Pakkotyö	43	33
2019	Pakkoavioliitto	32	20
2019	Lapsisotilaat	5	0
2019	Rikollinen toiminta	4	2
2019	Muu	3	2
2019	Elinkauppa	2	0
2019	Kerjäämään pakottaminen	0	2
2020	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	15
2020	Pakkotyö	44	78
2020	Pakkoavioliitto	22	23
2020	Lapsisotilaat	2	0
2020	Rikollinen toiminta	4	5
2020	Muu	1	0
2020	Elinkauppa	1	0
2020	Benefit Fraud	1	0
2021	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	21
2021	Pakkotyö	57	48
2021	Pakkoavioliitto	41	22
2021	Rikollinen toiminta	0	4
2021	Muu	0	11
2021	Benefit Fraud	0	1
2022	Seksuaalinen hyväksikäyttö	40	24
2022	Pakkotyö	39	178
2022	Pakkoavioliitto	47	25
2022	Rikollinen toiminta	3	4
2022	Muu	0	4
2022	Benefit Fraud	0	1
2022	Kerjäämään pakottaminen	2	0
	Hyväksikäyttötarkoitus

Päivitetty 1.6.2023

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uusien asiakkaiden kokonaismäärä (tarkoitus)

Vuosi:

Vuosi	Hyväksikäyttötarkoitus	ulkomailla	Suomessa
2018	Muu	11	4
2018	Pakkoavioliitto	10	10
2018	Työvoiman hyväksikäyttö	43	20
2018	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	18
2019	Seksuaalinen hyväksikäyttö	70	11
2019	Pakkotyö	43	33
2019	Pakkoavioliitto	32	20
2019	Lapsisotilaat	5	0
2019	Rikollinen toiminta	4	2
2019	Muu	3	2
2019	Elinkauppa	2	0
2019	Kerjäämään pakottaminen	0	2
2020	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	15
2020	Pakkotyö	44	78
2020	Pakkoavioliitto	22	23
2020	Lapsisotilaat	2	0
2020	Rikollinen toiminta	4	5
2020	Muu	1	0
2020	Elinkauppa	1	0
2020	Benefit Fraud	1	0
2021	Seksuaalinen hyväksikäyttö	47	21
2021	Pakkotyö	57	48
2021	Pakkoavioliitto	41	22
2021	Rikollinen toiminta	0	4
2021	Muu	0	11
2021	Benefit Fraud	0	1
2022	Seksuaalinen hyväksikäyttö	40	24
2022	Pakkotyö	39	178
2022	Pakkoavioliitto	47	25
2022	Rikollinen toiminta	3	4
2022	Muu	0	4
2022	Benefit Fraud	0	1
2022	Kerjäämään pakottaminen	2	0
Vuosi

Päivitetty 1.6.2023

Benefit fraud -ihmiskaupassa uhri alistetaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, esimerkiksi äärimmäiseen köyhyyteen, jotta hyväksikäyttäjä voi ottaa itselleen uhrille maksettavat tuet ja ottaa uhrin nimissä vaikkapa pikavippejä.

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenIhmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilastot 2018–2022

Ihmiskauppaan liittyvät rikosprosessitilastot

Vuosi	Viranomaisten tietoon tulleet rikokset / Ihmiskauppa	Viranomaisten tietoon tulleet rikokset / Törkeä ihmiskauppa	Viranomaisten tietoon tulleet rikokset yhteensä	Syyttäjälle ilmoitetut rikokset yhteensä	Ratkaisut käräjäoikeuksissa
2018	76	3	79	13	10
2019	69	10	79	10	3
2020	97	12	109	19	3
2021	106	23	129	15	14
2022	107	45	152	62	8

Päivitetty 1.6.2023

Viranomaisten tietoon tulleella rikoksella tarkoitetaan poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettua asiaa. Rikos on voinut tulla poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen tietoon joko ilmoituksena tai muun tutkinnan yhteydessä.

Lähteet:

Tilastokeskus (rikos- ja pakkokeinotilasto) sekä tuomioistuintilastot

Osuus Neliapila-järjestöjen asiakkaista, joka ei ole halunnut viranomaispalveluiden piiriin

Vastaukset kysymykseen ”Miten asia eteni, jos henkilön kanssa puhuttiin ihmiskaupasta tai muusta vakavasta hyväksikäytöstä?” (%) vuonna 2022

Osuus Neliapila-järjestöjen kyselyyn vastanneista, joka ei ole halunnut viranomaispalveluiden piiriin

Vuosi	Asian eteneminen	Kyllä	Ei	Ei tiedossa
2022	Henkilö päätti hakea ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään	48.10	45.80	6.10
2022	Henkilö ohjattiin sosiaalihuollon palveluun (esim. kunnan sosiaalipalvelut)	27.10	69.60	3.30
2022	Henkilö ohjattiin muuhun palveluun	26.20	71.90	1.90
2022	Henkilö päätti tehdä rikosilmoituksen	74.30	17.80	7.90
2022	Henkilö jäi harkitsemaan miten edetä	12.60	86.00	1.40
2022	Henkilö ei halunnut edistää asiaa tällä hetkellä	9.40	88.30	2.30
2022	Kontakti henkilöön katkesi	3.30	95.80	0.90

Päivitetty 1.6.2023

Vastaukset kysymykseen ”Jollei henkilö halunnut viedä asiaa eteenpäin, mitkä olivat syyt?” (%) vuonna 2022

Osuus Neliapila-järjestöjen kyselyyn vastanneista, joka ei ole halunnut viranomaispalveluiden piiriin (asiaa ei viety eteenpäin)

Vuosi	Syy	Lukumäärä	Prosentti
2022	Pelko seurauksista	18	56.30
2022	Epäluottamus viranomaisia kohtaan	12	37.50
2022	Epäusko, että olisi turvassa	16	50.00
2022	Halu suojella epäiltyä	4	12.50
2022	Henkilö kertoi haluavansa unohtaa koko asian	8	25.00
2022	Henkilö ei halunnut kertoa syytä	4	12.50

Päivitetty 1.6.2023

Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.

Tiedot perustuvat Neliapila-järjestöjen työntekijöille suunnattuun kyselylomakkeeseen, joka täytetään, kun järjestön asiakkaana olevan henkilön kertomuksesta herää epäily ihmiskaupasta. Kun ihmiskauppaa tunnistetaan matalalla kynnyksellä, on todennäköistä, että osa tunnistetuista henkilöistä on jonkin muun rikoksen kuin ihmiskaupparikoksen uhreja. Vuoden 2022 tiedot perustuvat 214 lomakkeeseen, joihin oli merkitty arvio siitä, mihin ihmiskaupan muotoon henkilön tilanne viittasi.

Neliapilajärjestöt on järjestöverkosto, jonka tehtäviä ovat muun muassa ihmiskaupan ja ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhrien auttaminen sekä ihmiskauppaan liittyvien haavoittuvuuksien tunnistaminen. Neliapilajärjestöjä ovat Monika-Naiset liitto ry, Pakolaisneuvonta ry, Pro-tukipiste ry ja Rikosuhripäivystys. Verkosto perustettiin huhtikuussa 2015.

Lähteet:

Neliapila-järjestöjen kysely työntekijöilleen

Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä

Vuosi	Myönnettyjen oleskelulupien määrä
2018	8
2019	16
2020	17
2021	29
2022	56

Päivitetty 1.6.2023

Tilastot kattavat sekä ne ensimmäistä oleskelulupaa koskevat hakemukset että ne turvapaikkahakemukset, joissa päätös perustuu ihmiskaupan uhriksi joutumiselle. Lisäksi mukana tilastoissa ovat jatkolupahakemukset.

Kaikista ihmiskaupan uhreille myönnetyistä oleskeluluvista ei kerätä tietoa. Myös kansainvälistä suojelua saanut voi olla ihmiskaupan uhri. Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevia lupia, joissa ihmiskaupan uhriksi joutuminen on ollut perusteena, ei ole kuitenkaan mahdollista saada tilastoituna. Ihmiskaupan uhriksi joutuneen henkilön oleskelulupa voidaan tilanteesta riippuen myöntää myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, mistä ei myöskään kerätä tarkkoja lukumääriä.

Lähteet:

Maahanmuuttovirasto

Sulje

Viharikoksella tarkoitetaan rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai esimerkiksi vammaisuutta kohtaan. Viharikosmotiivi voi olla rangaistusta koventava tekijä.

Vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos, yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää tai muuten yleisesti haitallista ilmaisua.

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus

Poliisille tehdyt rikosilmoitukset epäillyistä viharikoksista

Vuosi	Rikosilmoitukset
2017	1,165
2018	910
2019	899
2020	852
2021	1,026

Päivitetty 1.6.2023

Selvityksen aineistona on käytetty poliisin rikosilmoitustietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kyse on epäillyistä viharikoksista eikä vielä oikeudessa tuomituista rikoksista.

Eri viharikosmotiivien osuudet epäillyistä viharikoksista tehdyissä rikosilmoituksissa

Päivitetty 1.6.2023

Lähteet:

Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenPoliisin tietoon tullut viharikollisuus -julkaisu, Poliisiammattikorkeakoulu
Lue lisää: Avautuu uuteen välilehteenAvautuu uuteen välilehteenYhdessä vihaa vastaan – vihatapausten seurantatyökalu

Sulje

Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus ja oikeus elämään

Väkivalta

Koettu väkivalta koko väestön tasolla

Vähintään kerran viimeisten viiden vuoden aikana fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuudet eri vastaajaryhmissä (%) vuonna 2021

Vähintään kerran viimeisten viiden vuoden aikana fyysistä väkivaltaa kokeneiden sukupuolittaiset osuudet eri vastaajaryhmissä (%)

Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna (% 15–74-vuotiaista)

Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutuneet sukupuolen ja iän mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuna (% 15–74-vuotiaista)

Väkivallan seurauksena fyysisen vamman saaneet sukupuolen ja iän mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Parisuhdeväkivalta

Koettu fyysinen ja seksuaalinen parisuhdeväkivalta sukupuolen mukaan (% 15–74-vuotiaista)

Koettu fyysinen ja seksuaalinen parisuhdeväkivalta sukupuolen mukaan

Parisuhdeväkivallan uhrina kuolleet sukupuolittain

Parisuhdeväkivallan uhrina kuolleet sukupuolittain

Turvakotien paikkamäärä ja asiakasmäärä

Perhepaikkojen lukumäärä

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä Perhepaikkojen lukumäärä (perhepaikat))

Turvakotien asiakasmäärä

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä (turvakotipaikat)

Turvakotien aikuisasiakkaiden sukupuolijakauma

Turvakotipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä (turvakotipaikat)

Väkivallan uhreille suunnattujen puhelinpalveluiden puhelumäärät

Parisuhdeväkivallan osuus väkivaltaa koskevista yhteydenotoista Nollalinjaan (%)

Parisuhdeväkivallan osuus väkivaltaa koskevista yhteydenotoista Nollalinjaan (%)

Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden sukupuolijakaumat Nollalinjassa

Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden sukupuolijakaumat Nollalinjassa

Rikosuhripäivystyksen parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Rikosuhripäivystyksen parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Naisten Linjan vastaanottamat puhelut

Naistenlinjan parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Naisten Linjan parisuhdeväkivaltaa koskevien puheluiden osuus vastatuista puheluista

Naistenlinjan parisuhdeväkivaltaa koskevat puhelumäärät

Seri-tukikeskusten määrä ja asiakasmäärä

Seri-tukikeskusten määrä

SERI-tukikeskusten asiakasmäärät ja tukikeskusten määrä

Seri-tukikeskusten asiakasmäärä

SERI-tukikeskusten asiakasmäärät ja tukikeskusten määrä

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Lapsiin kohdistunut vakava väkivalta

Alaikäiset, joilla on ollut väkivallasta seuranneita sairaalahoitojaksoja

Alaikäiset, joilla väkivallasta seuranneita sairaalahoitojaksoja

Sairaalahoidettavien väkivallan uhrien ikä ja sukupuoli (2018–2022)

Sairaalahoidettavien väkivallan uhrien ikä ja sukupuoli

Väkivallantekijän ja sairaalahoidossa olleen alaikäisen uhrin välinen suhde (2018–2022)

Väkivallantekijän ja sairaalahoitoa vaatineen alaikäisen uhrin välinen suhde

Väkivallan tai tahallisuudeltaan epäselvän vahingoittavan tapahtuman uhrina kuolleet 0–14 -vuotiaat

0–14 -vuotiaina kuolleet

Lasten rikosuhrikokemukset

Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria (%) jaoteltuna sukupuolen ja teon mukaan

Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria (%) jaoteltuna sukupuolen ja väkivallan muodon mukaan

Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneiden lasten ja nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan (%)

Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneiden lasten ja nuorten osuus sukupuolen ja kouluasteen mukaan (%)

Itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi tehdyt toimet

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vammaisten asumisyksiköissä)

Raskain toimenpide, johon valvonta tai kantelu on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vammaisten asumisyksiköissä)

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset lastensuojelulaitoksissa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (lastensuojelulaitoksissa)

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (lastensuojelulaitoksissa)

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (psykiatrisessa sairaalahoidossa)

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (psykiatrisessa sairaalahoidossa)

Ilmoitukset potilaiden eristämisistä ja sitomisista tahdosta riippumattomassa hoidossa ja tutkimuksessa

Ilmoitukset potilaiden eristämisistä ja sitomisista tahdosta riippumattomassa hoidossa ja tutkimuksessa

Itsemääräämisoikeuden rajoitukset vanhustenhuollon yksiköissä

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat aluehallintovirastoissa ja Valvirassa

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vanhustenhuollon yksiköissä)

Raskain toimenpide, johon kantelu tai valvonta on johtanut

Itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittamista koskeneet kantelut ja valvonnat (vanhustenhuollon yksiköissä)

Itsemääräämisoikeuden edistämiseksi tehdyt toimet vanhustenhuollon yksiköissä

Henkilökunnan osaaminen muistisairaan asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemisessa

Toimintayksiköiden vastaukset kysymykseen ”Millaiseksi arvioitte nykyisen henkilöstönne osaamisen seuraavilla alueilla: Muistisairaan itsemääräämisoikeuden tukeminen” (%) vuonna 2020